Tämän päivän artikkelissa tutkimme Keiteleen kirkonkylä:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Keiteleen kirkonkylä on synnyttänyt loputtomia keskusteluja ja keskusteluja, jotka ovat johtaneet sen eri puolien syvälliseen analysointiin sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan sen historialliseen merkitykseen. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme Keiteleen kirkonkylä:n monia ulottuvuuksia, sen vaikutuksia eri alueilla ja sen vaikutusta historian kulkuun. Liity kanssamme tälle Keiteleen kirkonkylä:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Keiteleen kirkonkylä | |
---|---|
![]() ![]() Keiteleen kirkonkylä |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Pohjois-Savo |
Kunta | Keitele |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kirkonkylä, taajama |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 3,20 km2 km² |
Väkiluku (2019) | 1 056 |
– Väestötiheys | 330,0 as./km² |
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2019 mukaiset.[1]
|
Keiteleen kirkonkylä on Keiteleen kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Nilakkajärven länsirannalla Pohjois-Savon länsiosassa.[2][3][4][5][6] Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan Keiteleen kirkonkylän pinta-ala oli 3,20 neliökilometriä, ja väkiluku oli 1 056 vuoden 2019 lopussa.[1] Tilastollinen taajamarajaus voi poiketa kunnan omasta, viralliseta kunnanosien rajauksesta.
Kirkonkylässä sijaitsevat muun muassa Keiteleen kunnantalo, evankelis-luterilainen Keiteleen kirkko ja ortodoksinen kirkko, Nilakan yhtenäiskoulu, Keiteleen kirjasto sekä Keiteleen terveysasema.
Keskustaajaman välittämässä läheisyydessä, taajaman lounaislaidalla sijaitsee yritys- ja teollisuusalue, jonka suurimpia toimijoita on puuteollisuusyhtiö Keitele Forestin sahateollinen tuotantolaitos.