Kerrosintruusio

Nykymaailmassa Kerrosintruusio:stä on tullut yhä tärkeämpi. Kerrosintruusio:stä on tullut kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -ammateille riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen vaikutus populaarikulttuuriin tai sen merkitys korkeakouluissa. Perustamisestaan ​​lähtien Kerrosintruusio on herättänyt intohimoista keskustelua ja ollut intensiivisen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Epäilemättä Kerrosintruusio on monipuolinen aihe, joka kattaa monenlaisia ​​​​näkökohtia ja joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kerrosintruusio (engl. layered intrusion) on mafinen syväkivi, johon koostumukseltaan basalttisen magman osittainen kiteytyminen ja jäännössulasta erkanevien kiteiden ominaispainoerot sekä magmasäiliössä tapahtuvat konvektiovirtaukset aiheuttavat kerrosrakenteen.[1]

Tyypillisessä kerrosintruusiossa alimpina kivilajeina tavataan oliviinista ja pyrokseenista koostuvia ultramafisia kivilajeja kuten pyrokseniitteja, peridotiitteja ja duniitteja sekä usein myös niihin liittyviä kromiittikerroksia. Näiden yläpuolelle kerrostuu noriitteja, gabroja ja anortosiitteja. Joidenkin kerrosintruusioiden yläosaan muodostuu myös felsisempiä kivilajeja kuten dioriittia tai kerrosintruusion sivukivien sulamisen kautta syntynyttä granofyyriä.[2]

Kerrosintruusioihin liittyy usein taloudellisesti tärkeitä malmimineraaleja kuten platinaa, kromiittia, vanadiinia, magnetiittia ja ilmeniittiä.

Tunnettuja kerrosintruusioita Suomessa ovat:

  • Koillismaan kerrosintruusiot
  • Kemin kerrosintruusio
  • Koitelainen
  • Keivitsa
  • Akanvaara

Lähteet

  1. ↑ Palin - osittaisen sulamisen prosessit kerrosintruusioiden kontaktivyöhykkeessä Petrology and Geochemistry. Helsinki. Viitattu 17.4.2023.
  2. ↑ Ahti Silvennoinen: Pohjois-Suomen liuskealueet, kerrosintruusiot ja granuliittialue geologinenseura.fi. Arkistoitu 25.9.2022. Viitattu 17.4.2023.