Kersantti
Tänään tässä artikkelissa tutkimme Kersantti:n kiehtovaa maailmaa. Kersantti on ollut alkuperästään tämän päivän vaikutuksiin asti kiinnostava ja keskustelunaihe useilla aloilla. Vuosien varrella Kersantti on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa, kulttuurissa ja historiassa jättäen lähtemättömän jäljen ihmisten mieliin ja sydämiin. Tässä artikkelissa perehdymme Kersantti:n yksityiskohtiin ja monimutkaisuuteen, tarkastelemme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Valmistaudu kiehtovaan matkaan Kersantti:n läpi ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kersantti (vanh. ransk. sergent, lat. serviens palveleva, palvelija, myöh. lat. erityisesti kuninkaan palvelija tai vasalli; lyhenne kers.[1]) on aliupseerin arvo armeijassa.[2]
Historia
Kersantti tunnettiin jo 1200-luvulla merkityksessä sotilaspalvelija. Myöhäiskeskiajalla kersantti saattoi olla hyvin korkea arvo. Sana vakiintui 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla tarkoittamaan aliupseeria.[2]
Kersantti Suomessa
Kersantti on Suomen puolustusvoimissa käytössä oleva aliupseerin sotilasarvo.
Suomalaisen kersantin arvomerkissä on kolme kapeaa kaluunakulmaa. Kersantti on niin sanottu perussotilasarvo, josta on johdettu alempi alikersantti ja ylempi ylikersantti. Upseerikokelas rinnastetaan kersanttiin, mutta on käytännön syistä varusmieskersanttia vanhempi.[3]
Suomessa kersantit kuuluvat kahteen pääryhmään. Varusmieskersantit ovat ryhmänjohtajia, jotka on ylennetty tavanomaista vaativamman tehtävänsä tai erityisen hyvän palveluksen tai johtamistaitojen perusteella kersanteiksi. Tyypillinen tehtävä on joukkueen varajohtaja. Palkattuun henkilökuntaan kuuluvat kersantit ovat vakituisia tai määräaikaisessa virassa palvelevia sopimussotilaita tai aliupseereita. Nämä palvelevat yleensä kouluttajina (sopimussotilaat) tai erikoistehtävissä (aliupseerit), esimerkiksi varuskunnan vartiostossa.
Reservissä kersantiksi voidaan ylentää vähintään kymmenen päivää kertausharjoituksissa palvellut alikersantti. Kersantti on korkein sotilasarvo, johon miehistöön kuuluva pystyy ylenemään suorittamatta aliupseerikoulua. Mikäli reserviläinen ylennetään alikersantista kersantiksi ilman aliupseerikoulua, täytyy ylennysperusteiden olla hyvin painavat. Lisäksi reservin kertausharjoituksissa henkilön on täytynyt saada koulutus vaativaan aliupseeritehtävään.
-
Kersantin kauluslaatta (varusmies) -
Kersantin kauluslaatta -
Kersantin kauluslaatta (kantahenkilökunta) -
Kersantin hihalaatta -
Kersantin hihalaatta (kantahenkilökunta)
Kersantti muissa maissa
Saksa on länsimaiden joukossa poikkeus, sillä sen armeijassa ei käytetä ranskan sergeant-sanaan palautuvaa arvonimeä, vaan kersanttia vastaava arvo on Stabsunteroffizier.
Kersantin arvon englanninkielinen vastine sergeant on käytössä myös englanninkielisten maiden poliisivoimissa, mutta se ei tarkoita kersanttia, vaan ylikonstaapelia.
Kuvitteellisia kersantteja
- Kersantti Ärjylä, Masi-sarjakuvassa. Stereotyyppinen kuvaus yhdysvaltalaisesta vääpelistä (arvomerkki on E-7, Sergeant First Class). Arvon todellinen merkitys ja sen käännös kuvaavat hyvin sotilasarvon kääntämiseen liittyviä vaikeuksia.
- Kersantti Karoliina, Popedan kappaleessa ”Kersantti Karoliina”.
Lähteet
- Malkki, Marjomaa; Raitasalo, Karasjärvi, Sipilä: Sodan historia, s. 233. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21885-2
Viitteet
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.3.2013.
- ↑ a b Malkki ym.
- ↑ Upseerikokelaitten työnkuvana on johtaa joukkueita, kersanttien johtaessa ryhmiä tai toimiessa joukkueen varajohtajana.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kersantti Wikimedia Commonsissa
