Tässä artikkelissa tutkimme Kiikkara:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Kiikkara on herättänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja kiinnostuksen, ja siitä on tullut keskustelunaihe eri sosiaalisissa piireissä. Vuosien varrella Kiikkara on kehittynyt ja sopeutunut kulttuurisiin ja teknologisiin muutoksiin pysyen ajan tasalla jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, kuinka Kiikkara on vaikuttanut elämäämme, sen vaikutuksista politiikkaan ja talouteen, sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin ja viihteeseen.
Kiikkara | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Hämeenlinna |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) |
Laskujoki | ei laskuojaa [1] |
Järvinumero | 35.883.1.002 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 98,1 m [1] |
Rantaviiva | 1,489 km [2] |
Pinta-ala | 5,608 ha [2] |
|
Kiikkara [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnassa Oinaalan kylän lähellä sijaitseva lampi.[2][1]
Lampi sijaitsee harjujaksolla, joka alkaa Renkajärveltä, kulkee Rengon kirkonkylän kautta ja kääntyy Hapajärvellä etelään. Lampi sijaitsee harjualueella ja vaikuttaa supalta [3]. Lammen pinta-ala on 5,6 hehtaaria ja se on 650 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Se on ainakin kymmenen metriä syvä. Sen rantaviivan pituus on 1,5 kilometriä ja se on metsäistä harjun rinnettä lukuun ottamatta länsiosan eteläistä rantaa, joka on pellonreunaa. Järven lähellä sijaitsee neljä maatilaa ja sen rannoille on rakennettu 13 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet yhdystieltä 2871. Järven länsirannalla on hyvänlaatuinen yleinen uimaranta.[2][1][4][5][6]
Lampi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen, johon Renkajoen alaosan alue kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 98,1 metriä mpy., mutta sillä ei ole laskuojaa tai edes tulo-ojia. Sitä voi pitää umpijärvenä, joka saa vetensä pääasiassa harjun pohjavedestä [3].[2][1]
Lammen rinteillä sijaitsee eräs hämeenkylmäkukan esiintymistä. Lammessa elää ainakin ruutanoita.[6][7]
Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin ”Kynärä järvi”. Järven ohitti Rengosta tuleva maantie.[8]
Vuoden 1961 peruskartassa oli järven pohjoisrannalla ei vielä ollut vapaa-ajan asuntoja, mutta vuoden 1979 kartassa niitä oli jo yli viisi.[9][10][11]