Tässä artikkelissa tutkimme Saukonlammi (Janakkala):n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Saukonlammi (Janakkala) on ollut viime vuosina erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta eri aloilla. Tämän analyysin avulla pyrimme tarkastelemaan syvemmin sitä, kuinka Saukonlammi (Janakkala) on muuttanut tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Saukonlammi (Janakkala) on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaamme politiikkaan ja talouteen vaikuttamisesta kulttuuriin ja viihteeseen. Lisäksi tarkastelemme Saukonlammi (Janakkala):n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja sitä, miten se voisi muokata maailmaa tulevina vuosina.
Saukonlammi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Janakkala |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Puujoen alue (35.82) |
Laskuoja | oja Sammaljärvenojaan [1] |
Järvinumero | 35.824.1.007 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 120,4 m |
Rantaviiva | 0,645 km [2] |
Pinta-ala | 2,13 ha |
|
Saukonlammi [2][1] on Kanta-Hämeessä Janakkalassa Mallinkaisten kylän lähellä sijaitseva lampi.[2][1]
Lampi on pieni metsälampi viljelyalueen kupeessa. Sen pinta-ala on 2,1 hehtaaria ja se on 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen rantaviivan pituus on 650 metriä ja sen rannat ovat puoliksi suota ja metsää. Lammelle ei johda tietä ja se on autio.[2][1][3]
Lampi kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajan reitin valuma-alueella Puujoen alueeseen. Se jaetaan vielä Heinäjoen valuma-alueeseen, johon lampi kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 120,4 metriä mpy. Lampeen on kaivettu ympäröivistä metsistä soiden kuivatusojia. Yksi oja on Mäyrälammin laskuoja. Lammen laskuoja juoksee alkuksi kohti luodetta, mutta kääntyy länteen ja yhtyy Tyryn kylässä Sammaljärvenojaan. Sen kautta vedet kulkeutuvat Heinäjoen kautta Puujokeen, josta ne laskevat Hiidenjoen kautta Vanajaveteen.[2][1]
Vuoden 1964 peruskartassa järven eri puolilla sijaitsi peltotilkut ja niiden luoteispuolella sijaitsi maatila. Läheiseltä suolta nostettiin turvetta. Vuoden 1979 kartassa muut pellot paitsi eteläisin pelto olivat metsitettyjä. Sitä viljeltiin vielä vuonna 1988.[4][5][6]