Kleobis ja Biton

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kleobis ja Biton:n kiehtovaan maailmaan. Löydämme kaikki Kleobis ja Biton:n puolet sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä populaarikulttuurista akateemiseen maailmaan sekä tutkimme alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkökulmia. Lisäksi tarkastelemme Kleobis ja Biton:n tällä hetkellä kohtaamia haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja ja tähän mennessä saavutettua edistystä. Liity kanssamme tälle Kleobis ja Biton:n tutkimus- ja löytömatkalle, aiheeseen, joka lupaa yllättää, informoida ja rikastuttaa mieltämme.

Niin kutsutut Kleobis ja Biton -kurokset Delfoin arkeologisessa museossa. Toisen tulkinnan mukaan veistokset esittävät Dioskuureja.[1][2]

Kleobis (m.kreik. Κλέοβις) ja Biton (Βίτων, Bitōn) olivat kreikkalaisessa mytologiassa kaksi ihmisveljestä. He olivat Heran papittaren Kydippen poikia, jotka Herodotoksen mukaan vetivät härkien sijasta itse äitinsä vaunuilla Argoksesta Heraionille Heran kunniaksi järjestettyyn juhlaan. Tästä vaikuttuneena Kydippe pyysi Heraa antamaan palkkioksi pojille suurimman onnen, minkä kuolevainen voi saada. Hera määräsi, että veljekset kuolisivat nukkuessaan ja niinpä juhlan jälkeen veljekset mentyään nukkumaan temppeliin eivät enää heränneet.[3][4]

Tästä vaikuttuneena argoslaiset lahjoittivat Delfoihin kaksi kuros-patsasta, jotka esittivät veljeksiä.[3]

Lähteet

  1. ↑ Delphi, Kleobis and Biton (Sculpture) Perseus. Viitattu 20.1.2020.
  2. ↑ Η Αρχαία Ελληνική Τέχνη και η Ακτινοβολία της Αρχαία Ελληνική Γλώσσα και Γραμματεία. Viitattu 20.1.2020.
  3. ↑ a b Herodotos: Historiateos I.31.
  4. ↑ Facta. Tietosanakirja Oy, 1969.