Kompositapylväsjärjestelmä

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Kompositapylväsjärjestelmä:n kiehtovaan maailmaan. Kompositapylväsjärjestelmä on herättänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Tutkimme sen kohokohtia, kiistanalaisia ​​​​vaikutuksia ja sitä, miten se on kehittynyt ajan myötä. Kompositapylväsjärjestelmä on laaja ja monipuolinen aihe, joten tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja keskeisiä näkökohtia tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan vision. Kompositapylväsjärjestelmä on epäilemättä jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan ​​sen vaikutuksiin eri aloilla, ja tämä artikkeli pyrkii paljastamaan kaikki sen mysteerit ja antamaan meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin sen merkitystä.

Kompositapylvään kapiteeli.
Kompositapylväitä.

Kompositapylväsjärjestelmä (< lat. composita, ’yhteen liitetty’) on roomalaisessa arkkitehtuurissa kehittynyt pylväsjärjestelmä, joka on yhdistelmä joonialaisesta ja korinttilaisesta pylväsjärjestelmästä.[1][2]

Kompositapylvään kapiteelin eli pylväänpään alaosassa on kaksi kerrosta korinttilaiselle kapiteelille ominaisia akantinlehtiä, ja yläosassa joonialaiselle kapiteelille tyypilliset voluutit ja kyma.[1][2] Pylväänvarret ja baasi eli jalusta ovat muutoin samanlaisia kuin joonialaisessa ja korinttilaisessa tyylissä. Kompositapylväsjärjestelmä on luettu omaksi järjestelmäkseen vasta renessanssiajasta lähtien.[2]

Esimerkkejä

Antiikin aikana

Myöhemmin

Lähteet

  1. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kompositapylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 272. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. ↑ a b c Order Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muualla