Koolapuu

Nykymaailmassa Koolapuu:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä terveyteen, talouteen, ympäristöön tai kulttuuriin kohdistuva vaikutus, Koolapuu on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion. Kun siirrymme 2000-luvulle, Koolapuu:n ymmärtämisen ja käsittelemisen tärkeys tulee yhä tärkeämmäksi. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Koolapuu:n eri puolia ja analysoimaan sen syitä, seurauksia ja mahdollisia ratkaisuja. Monitieteisen lähestymistavan avulla se pyrkii valaisemaan asiaa, joka ei vaikuta elämäämme vain yksilötasolla, vaan jolla on laajamittaisia ​​vaikutuksia koko yhteiskuntaan.

Koolapuu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko: Malvales
Heimo: Malvakasvit Malvaceae
Alaheimo: Sterculioideae
Suku: Koolapuut Cola
Laji: acuminata
luokitusjärjestelmä: APG III
Kaksiosainen nimi

Cola acuminata
(P. Beauv.) Schott & Endl., 1832[2]

Synonyymit
  • Sterculia acuminata P. Beauv.
Katso myös

  Koolapuu Wikispeciesissä
  Koolapuu Commonsissa

Koolapuu (Cola acuminata)[3][4] on puulaji koolapuiden (Cola) suvussa malvakasvien (Malvaceae) heimossa. Se kasvaa luontaisena Afrikan länsi- ja keskiosissa. Koolapuuta pidetään joskus lähisukuisen lajin Cola nitida synonyyminä, mutta yleisesti näitä pidetään kuitenkin kahtena erillisenä lajina.[5][6] Kumpaakin lajia viljellään niiden kolapähkinöiksi kutsuttujen siementen vuoksi.[7]

Kuvaus

Kukkia ja lehtiä.

Koolapuu on keskikokoinen puu. Se voi kasvaa noin 30 metriä korkeaksi, mutta jää yleensä 10–20-metriseksi. Runko on usein oksainen lähes tyveen asti. Oksat ovat tavallisesti kohenevia ja tiheään haaroittuneita. Kaarna on harmahtavaa ja vanhemmiten korkkimaista.[7]

Lehdet ovat yksinkertaisia, ehyitä ja ruodillisia. Lehtilapa on nahkeapintainen, soikea tai vastapuikea ja tyvestään pyöristynyt. Se on keskimäärin noin 16 senttimetriä pitkä ja noin 5 senttimetriä leveä. Lehdet ovat yleensä kaartuneita tai vastakkaisesti taittuneita, harvoin suoria. Lehtiä kasvaa yleensä vain lähellä oksien kärkiä.[7]

Kukat kasvavat vaihtelevan kokoisissa kukinnoissa. Kukkien valkoinen tai kellertävä kehä on avoimen kuppimainen. Kukat jakaantuvat yksineuvoisiin hedekukkiin ja kaksineuvoisiin kukkiin, joita kasvaa tavallisesti samassa puussa.[7]

Hedelmä on suurehko, pinnaltaan ruskehtava kota. Se muodostuu useasta perättömästä, enimmillään noin 20 senttimetriä pitkästä emin vartalosta. Koolapuulla on tavallisesti 3–4 sirkkalehteä, joskus kuusikin.[7]

Levinneisyys

Lehtiä, hedelmä ja siemeniä.

Koolapuu esiintyy luontaisena Länsi- ja Keski-Afrikassa Nigeriasta Gaboniin. Ihmiset ovat levittäneet lajia jo vuosisatoja ja nykyisin koolapuita kasvaa laajalti tropiikissa.[7]

Elinympäristö

Koolapuu kasvaa useimpien muiden suvun lajien tavoin trooppisissa alankometsissä, joiden vuoden keskilämpötila vaihtelee 23 ja 28 celsiusasteen välillä.[7]

Käyttö

Avoin hedelmä ja siemeniä eli ”kolapähkinöitä”.

Koolapuun kolapähkinöiksi kutsuttuja siemeniä pureskellaan sellaisenaan sekä käytetään ruokien ja juomien valmistuksessa. Lähisukuisen lajin Cola nitida siemeniä käytetään samoin, eikä lajien siementen välillä useinkaan tehdä eroa.[7] Koolapuuta pidetäänkin joskus Cola nitidan synonyyminä.[8] Yleisesti nämä kuitenkin luokitellaan kahdeksi erilliseksi lajiksi.[5][6][7]

Lähteet

  1. ↑ Cheek, M. & Lawrence, P.: Cola acuminata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Cola acuminata Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 46. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  4. ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 18.12.2012.
  5. ↑ a b Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cola (TSN 500687) itis.gov. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Species Records of Cola Germplasm Resources Information Network - (GRIN). National Germplasm Resources Laboratory, Beltsville, Maryland. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e f g h i Emmanuel Tachie-Obeng & Nick Brown: Cola nitida & Cola acuminata Central Africa Regional Program for the Environment. Arkistoitu 9.11.2013. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)
  8. ↑ AgroForestryTree Database Species Information The World Agroforestry Centre. Viitattu 18.12.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla