Seuraava artikkeli tutkii Korkein voitto:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Korkein voitto on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe vuosien ajan, ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tämä hahmo/henkilö/teema on jättänyt lähtemättömän jäljen populaarikulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja moniin muihin modernin yhteiskunnan näkökohtiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme valaista Korkein voitto:n vaikutusta eri alueilla sekä tutkia sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Käsitellään erilaisia näkökulmia ja esitetään argumentteja, jotka kutsuvat pohtimaan ja keskustelemaan tästä aiheesta.
Korkein voitto | |
---|---|
![]() Elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Carl von Haartman |
Käsikirjoittaja | Carl von Haartman |
Tuottaja | Erkki Karu |
Kuvaaja | Eino Kari |
Leikkaaja | Carl von Haartman |
Pääosat |
Carl von Haartman Kerstin Nylander |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
Ensi-ilta | 2. syyskuuta 1929 |
Kesto | 88 minuuttia |
Alkuperäiskieli | suomi |
Budjetti | ei tiedossa |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Korkein voitto on vuonna 1929 valmistunut suomalainen mykkäelokuva, jonka on ohjannut Carl von Haartman. Elokuvan ensi-ilta oli 2. syyskuuta 1929 Kino-Palatsi-teatterissa Helsingissä.
Vakoiluaiheisen elokuvan alussa paroni Henrik von Hagen (Carl von Haartman) herää railakkaan juhlimisen jälkeen krapulaisena ja rahansa tuhlanneena. Saavuttuaan aamugrogille ravintolaan hän lukee sanomalehdestä voittaneensa arpajaisissa suuren rahasumman. Samassa lehdessä on myös ilmoitus venäläisen tanssijattaren Vera Vasiljevnan (Kerstin Nylander) vierailusta Suomessa. Paroni päättää tutustua naiseen ja onnistuukin tapaamaan hänet. Heidän välilleen syttyy romanssi ja paroni käy Veran kanssa hylkeenpyyntiretkellä Mäkiluodossa ja myös Suomenlinnassa. Retken aikana Vera piirtää ahkerasti ja on epäilyttävän kiinnostunut Suomenlinnan sotilaallisista laitteista ja tykkien kantomatkasta. Tässä vaiheessa paronille selviää, että Vera onkin venäläisten vakooja, jonka työnantajana toimii Aku Korhosen esittämä juutalainen.
Elokuvan loppukohtauksessa Katajanokan vankilasta vapautuvaa Veraa on vastassa paroni von Hagen. He syleilevät ja Vera lausuu Rakkaani, nyt olemme me molemmat saaneet korkeimman voiton.