Koronkiskonta
Tässä artikkelissa tutkimme Koronkiskonta:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Teknologiavaikutuksestaan yhteiskunnalliseen rooliin Koronkiskonta:stä on tullut yhä tärkeämpi aihe nykymaailmassa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, kuinka Koronkiskonta on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa ympärillämme olevan maailman kanssa, sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Tämän artikkelin alkuperästä nykyhetkeen asti se pyrkii valaisemaan Koronkiskonta:n ratkaisevaa roolia jokapäiväisessä elämässämme ja kuinka sen vaikutus muokkaa nykyisyyttämme ja tulevaisuuttamme.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tämä on en.wikipediassa uskonnon kieltämä koron veloittaminen https://en.wikipedia.orghttps://scientiafi.com/Usury |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on ehdotettu yhdistettäväksi artikkeliin Kiskonta. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Koronkiskonta on kohtuuttoman suuren koron perimistä lainatusta rahasta.
Historiallisessa asiayhteydessä ja ulkomailla käsitteellä voidaan viitata myös muihin kohtuuttomiin veloituksiin rahanvaihdossa ja lainauksessa, kuten esimerkiksi suuriin palkkioihin valuutan vaihdosta toiseen.lähde?
Koronkiskontaa harjoittavaa henkilöä kutsuttiin entisaikaan koronkiskuriksi.
Historia
Babyloniasta tunnetaan koronkiskontaa harjoittanut pankki nimeltään Egipi & Pojat. Babyloniassa korkeista lainankoroista kärsivät varsinkin pienviljelijät, jotka joutuivat riippuvaisiksi lainanantajistaan. Assyriassa lainankorko saattoi nousta jopa 50 prosenttiin.[1]
Koronkiskonta Suomessa
Koronkiskonnalle ei Suomessa ole määritelty tiettyä korkorajaa, mutta koronkiskonnaksi voidaan laskea korko, joka ylittää reilusti julkisen valvonnan alaisten rahoituslaitosten, yleensä pankkien tavallisesti ottaman koron. Suomessa koronkiskonnaksi on epäilty pikalainoja myöntävien pikavippiyritysten toimintaa, jonka korkomäärät ovat moninkertaisesti ylittäneet pankkien myöntämien lainojen koron. Asiasta on kuitenkin tehty syyttämättäjättämispäätöksiä, koska pikavippien todellisiin vuosikorkoihin on laskettu myös korkeat käsittely- ja tilinhoitomaksut.[2]
Lainkohdat
Rikoslain 36 luvun 6 §:ssä ja 7 §:ssä säädetään kiskonnasta ja törkeästä kiskonnasta määrittelemällä se siihen, että hankkii "taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen".
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 31 § säätelee kiristämistä ja kiskontaa hädänalaisen tilan hyväksikäytön näkökulmasta.
Kirjallisuudessa
Kirjallisuudessa tunnettuja koronkiskureita ovat muun muassa juutalainen Shylock William Shakespearen näytelmässä Venetsian kauppias ja koronkiskurieukko Aljona Ivanovna Fjodor Dostojevskin romaanissa Rikos ja rangaistus.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 2. Etu-Aasia-Kreikka, s. 37-38. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09730-6
- ↑ Poliisi: Pikavipit eivät ole koronkiskontaa - Kotimaa - Keskisuomalainen ksml.fi.