Krepidoma

Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Krepidoma:stä, joka on saanut merkittävän merkityksen nykyään. Krepidoma voi viitata henkilöön, ajankohtaiseen aiheeseen, merkittävään päivämäärään tai mihin tahansa muuhun suuren yleisön huomion kiinnittäneeseen elementtiin. Näillä linjoilla tutkitaan Krepidoma:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Sen mahdollisia seurauksia sekä aiheeseen liittyviä mielipiteitä ja kantoja analysoidaan. Krepidoma edustaa kiinnostavaa kohdetta, joka herättää uteliaisuutta ja keskustelua, joten sen tutkimiseen ja ymmärtämiseen on syytä syventyä.

Krepidoma (m.kreik. κρηπίδωμα, krēpidōma) eli krepis (κρηπίς, krēpis) (”jalusta”, ”perustus”) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin näkyvissä oleva kivijalka. Se oli yleensä kolmiportainen ja suuremmissa temppeleissä sekä usein Sisilian temppeleissä neliportainen.[1][2][3][4] Näin krepidoma muodosti portaikon temppelin ympärille kaikille sivuille.[5]

Krepidoman ylin osa tunnetaan nimellä stylobaatti. Krepidoman alla eli maanpinnan alapuolella oli stereobaatti, jonka ylimmästä osasta käytetään nimeä euthynteria. Itaalisissa eli etruskisissa ja roomalaisissa temppeleissä krepidomaa vastasi podium, joka oli yleensä korkeampi.[3][4]

Lähteet

  1. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κρηπίδωμα, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: κρηπίς, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  3. ↑ a b Crepidoma Oxford Reference. Viitattu 10.6.2019.
  4. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Krepis, krepidoma”, Antiikin käsikirja, s. 280. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  5. ↑ Temples Students Guide to Italian Renaissance Architecture. Arkistoitu 19.9.2019. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muualla