Tämän päivän artikkelissa tutkimme Reijo Lomperi:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta eri alueilla ja joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Reijo Lomperi on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion luoden loputtomasti mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä ja vaikutuksesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Reijo Lomperi:stä, tutkien sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle Reijo Lomperi:n maailman läpi ja löydä tämän teeman monet puolet ja mahdolliset tulkinnat.
Reijo Lomperi | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 5. joulukuuta 1930[1] Iitti[2] |
Kuollut | 3. helmikuuta 1990 (59 vuotta)[3] |
Ammatti | näyttelijä |
Näyttelijä | |
Palkinnot | |
Kultainen ansiomerkki 1988[4] |
|
|
Reijo Kalervo Lomperi (5. joulukuuta 1930 Iitti – 3. helmikuuta 1990) oli suomalainen näyttelijä. Hän teki valtaosan urastaan Kotkan kaupunginteatterissa.
Lomperin vanhemmat olivat Lauri Lomperi ja Eeva Saarelainen. Lomperin ensimmäinen tutkinto oli merkonomi, minkä jälkeen hän suoritti puheilmaisun, laulun ja tanssin opintoja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa. Uransa varhaisvaiheessa Lomperilla oli kolme lyhyttä kiinnitystä: Savonlinnan Teatteri 1957–1958, Punainen Mylly 1958–1959 ja Oulun Teatteri 1959–1961. Sitä seurasi kiinnitys Kuopion Yhteisteatteriin 1961–1965. Vuodesta 1965 alkaen hän oli kiinnitettynä Kotkan kaupunginteatteriin.[2]
Lomperin näyttämötaiteellisia tehtäviä olivat muun muassa Jussin rooli näytelmässä Papin perhe, Simeonin rooli näytelmässä Seitsemän veljestä, tuomari Soratien rooli komediassa Juurakon Hulda ja Astrovin rooli tragikomediassa Vanja-eno. Lomperilla oli niin ikään useita operetti- ja musikaalirooleja.[1] [2]