Nykyään Kustaava:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ajan mittaan Kustaava:llä on ollut ratkaiseva rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut kaikenikäisiin ja elämäntyyliisiin ihmisiin. Kun Kustaava kehittyy ja saa erilaisia ulottuvuuksia, on tärkeää analysoida perusteellisesti sen vaikutukset eri aloilla terveydestä talouteen. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Kustaava:n monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään sekä tulevaisuudennäkymiä, joita se voi tuoda.
Kustaava, Gustava | |
---|---|
Nimipäivä | |
– suomenkielinen | – |
– ruotsinkielinen | Gustava: 6. kesäkuuta |
– ortodoksinen | – |
Muunnelmia | Taava, Staava |
Vastineita eri kielissä | Gustava, Gustafva, Gustawa, Gustafwa, Gustaawa |
Nimen alkuperä | feminiininen vastine miehennimelle Kustaa |
Kustaava on suomalainen naisen etunimi, feminiininen vastine (sisarnimi) miehennimelle Kustaa sekä suomenkielinen vastine Gustavin feminiinisille vastineille Gustava ja Gustafva.
Kustaavan nimipäivä oli suomenkielisessä nimipäiväkalenterissa ensimmäisen kerran vuosina 1794–1796 15. syyskuuta ja sitten 30. lokakuuta vuosina 1827–1928. Kustaavan päivä oli Luulajan suomenkielisessä kalenterissa 7. toukokuuta 1901–1918, sitten muodossa Gustava 6. kesäkuuta vuodesta 1973 eteenpäin. Suomenkielisessä kalenterissa nimi oli muodossa Gustawa tai Gustafwa vuoteen 1907 saakka, siitä eteenpäin Kustaava ja vuodesta 1890 alkaen myös Gustaawa. Nykyään nimeä ei missään muodossa ole suomenkielisessä kalenterissa, mutta suomenruotsalaisen kalenterin mukaan Gustavan nimipäivä on 6. kesäkuuta.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimen on Suomessa vuoden 2019 loppuun mennessä saanut muodossa Kustaava 4 933 naispuolista henkilöä. Muodossa Kustava nimi on annettu alle 180, Gustava 1 057, Gustafva alle 25 ja Gustaava alle 182 naispuoliselle henkilölle. Satunnaisesti näitä nimiä on annettu myös muutamalle miehelle. Kaikissa näissä muodoissa nimeä esiintyy etupäässä ennen vuotta 1920 syntyneillä.[1]