Tässä artikkelissa perehdymme Kuubanamatsoni:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Kuubanamatsoni on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen merkityksestä ja vaikutuksesta. Näillä linjoilla analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta eri alueilla kulttuurista teknologiaan. Samoin keskitymme Kuubanamatsoni:n tällä hetkellä tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja kiinnitämme huomiota sen tärkeyteen globalisoituneessa ja jatkuvasti muuttuvassa kontekstissa.
Kuubanamatsoni | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
Suku: | Amatsonit Amazona |
Laji: | leucocephala |
Kaksiosainen nimi | |
Amazona leucocephala |
|
Katso myös | |
Kuubanamatsoni (Amazona leucocephala) on amatsonien sukuun kuuluva papukaija.
Kuubanamatsoni on keskikokoinen papukaija, pituudeltaan 28–33 cm. Sen pääasiallinen väri on vihreä, jota löytyy niskasta, selästä, vatsasta, pyrstöstä ja osittain siivistä. Siivissä on myös sinistä. Kaula ja posket ovat punaiset, otsa ja silmien ympäristö taas valkoista. Nokka on vaaleanruskeahko.
Kuubanamatsoneja tavataan luonnonvaraisena Kuuban saarella, Isla de la Juventudilla, Bahamassa ja Caymansaarilla Karibialla. Populaation kooksi on laskettu Kuuban saarella noin 10 000 yksilöä, Isla de la Juventudilla 1 100–1 320 yksilöä, Caymansaarilla Crand Caymanilla 3 402 yksilöä, Cayman Bracrella 400–500 yksilöä ja Bahamalla Abacon saarella 3 550 yksilöä sekä Inaguan saarella 6 350 yksilöä vuonna 2006. IUCN:n luokituksen mukaan kuubanamatsoni on silmälläpidettävä laji.
Kuubanamatsonilla on neljä alalajia:
Suomessa kuubanamatsoni on harvinainen lemmikki, mutta sitä kuitenkin tavataan ajoittain.
Kuubanamatsonin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.
Laji kuuluu CITES I/A-liitteeseen, jonka vuoksi kaikessa siihen liittyvässä kaupankäynnissä myös Suomen sisällä linnulle vaaditaan alkuperätodistus, pysyvä tunnistemerkintä (siru tai umpirengas) sekä Suomen ympäristökeskuksen myöntämä EU-lupanumero. Ilman näitä myös lajin pesittäminen eli poikasten tuottaminen on kiellettyä.