Lappia-talo

Lappia-talo on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen nykyään. Lappia-talo, jolla on rikas historia ja merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, on osoittautunut keskustelun ja pohdinnan lähteeksi monille. Vuosien varrella Lappia-talo on kehittynyt ja mukautunut muuttuviin olosuhteisiin, joten se on ajankohtainen aihe tänään. Tässä artikkelissa tutkimme Lappia-talo:n eri puolia ja näkökulmia sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.

Lappia-talo
Osoite Jorma Eton tie 8 A
Sijainti Rovaniemi
Koordinaatit 66°29′47″N, 025°43′22″E
Rakennustyyppi kongressikeskus, teatteri
Valmistumisvuosi 1961, 1972, 1975
Suunnittelija Alvar Aalto
Omistaja Rovaniemen kaupunki
Käyttäjä Rovaniemen Teatteri
Lapin musiikkiopisto
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Lappia-talo on Rovaniemellä sijaitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema teatteri- ja kongressikeskus. Yhdessä kaupungintalon ja kirjaston kanssa Lappia-talo muodostaa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksen, eli Aalto-korttelin.

Rakennuksen ensimmäinen osa, joka käsitti muun muassa Yleisradion sekä Lapin musiikkiopiston tilat valmistui vuonna 1961, teatteri- ja kongressisalit puolestaan valmistuivat vuosina 1972 ja 1975.[1] Talo on osa Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, johon kuuluvat myös Aallon suunnittelemat kaupunginkirjasto (1965) sekä kaupungintalo (1988).[2] Rakennukset kuuluvat Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

Lappia-talossa on kolme salia; vinttinäyttämö Kero, kellariteatteri Saivo sekä suuri Tieva-sali. Kerolla on 70 paikkaa, Saivolla 150–200 paikkaa ja Tievalla 386 paikkaa. Rakennuksessa toimii Rovaniemen Teatteri.[4]

Vuosina 2013–2015 Lappia-taloon toteutettiin laaja peruskorjaus ja laajennus, jonka yhteydessä saneerattiin teatterin ja musiikkiopiston tiloja ja rakennettiin uusi maanalainen laajennusosa, jonne tuli teatterin lavastamo.[5] Remontti maksoi noin 20 miljoonaa euroa.[6] Teatteria remontoitiin vielä vuonna 2018 mm. ilmastoinnin osalta, sillä varsinaisessa remontissa uusittu ilmanvaihtoa ei ollut mitoitettu tarpeeksi isoksi teatterin tarpeisiin nähden.[7]

Lappia-talossa tiloja pitäneen Ylen Rovaniemen osasto uutisoi tammikuussa 2021 muuttavansa uusiin tiloihin. Helmikuussa 2022 Rovaniemen sivistyslautakunta päätti hyväksyä Rovaniemen kuvataidekoulun siirtymisestä Lappia-taloon entisiin Ylen tiloihin. Kuvataidekoulun on tarkoitus siirtyä tiloihin vuoden 2022 alussa korjaustöiden valmistuttua.[8][9]

Lähteet

  1. ↑ Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus Lapinkävijät. Viitattu 23.9.2015.
  2. ↑ Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus on Aallon toteutunut visio Rakennusperintö.fi. Arkistoitu 25.2.2015. Viitattu 23.9.2015.
  3. ↑ Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskus Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 23.9.2015.
  4. ↑ Lappia-talo Rovaniemen Teatteri. Viitattu 22.9.2015.
  5. ↑ Ruokangas, Perttu: Alvar Aallon Lappia-talo vaatii herkkää remontoijaa Yle Uutiset. 20.11.2013. Viitattu 22.9.2015.
  6. ↑ Vaarama, Vesa: Lappia-talon remonttikustannus pursuaa yli äyräitten Yle Uutiset. 26.8.2014. Viitattu 22.9.2015.
  7. ↑ Teatterin kellaritilojen sisäilmaa parannetaan Rovaniemellä – Lappia-talon korjaus ei osin vastannutkaan käyttöä, Yle / Hanna Holopainen 21.6.2018, viitattu 2.3.2022
  8. ↑ Ylen Rovaniemen toimitus muuttaa kaupungin ydinkeskustaan, Yle 8.1.2021, viitattu 2.3.2022
  9. ↑ Rovaniemen kuvataidekoulu Lappia-taloon, Yle / Eeva Kuivas 25.2.2022, viitattu 2.3.2022

Aiheesta muualla

Alvar Aallon tuotanto
Luettelo Alvar Aallon suunnittelemista rakennuksista
1919–1929Alajärven suojeluskuntatalo | Villa Väinölä | Jyväskylän työväentalo | Seinäjoen suojeluskuntatalo | Lounais-Suomen Maalaistentalo | Läntinen Pitkäkatu 20 | Jyväskylän suojeluskuntatalo | Muuramen kirkko
1930–1945Paimion parantola | Turun Sanomien toimitalo | Villa Tammekann | Oulun sulfiittiselluloosatehdas | Viipurin kaupunginkirjasto | Alvar Aallon kotitalo | Savoy-maljakko | Sunilan asuinalue | Sunilan sellutehdas | Tehtaanmäen asuinalue | Terassitalo | Villa Mairea | Stora Enson Anjalankosken tehtaat
1946–1959Strömbergin tehtaan asuinalue | Rautatalo | Insinööritalo | Otahalli | Säynätsalon kunnantalo | Oulun lannoitetehdas | Aerola | Muuratsalon koetalo | Pamilon vesivoimalaitos | Summan paperitehdas | Alvar Aallon ateljee | Jyväskylän uimahalli | Jyväskylän yliopiston päärakennus | Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo | Hansaviertel | Aalto-paviljonki | Korkalovaaran asuinalue | Kolmen Ristin kirkko | Aalto-keskus | Kulttuuritalo | Maison Louis Carré
1960–1969Lieksankosken voimalaitos | Lakeuden Risti | Keski-Suomen museo | Lappia-talo | Aaltohuset | Alvar-Aalto-Kulturhaus | Aalto-Hochhaus | Pyhän Hengen kirkko ja seurakuntakeskus | Enso-Gutzeitin pääkonttori | Seinäjoen kaupungintalo | Viitatorni | Ilokivi | Pylkönmäen kirkko | Teknillisen korkeakoulun päärakennus | Seinäjoen kaupunginkirjasto | Seinäjoen seurakuntakeskus | Rovaniemen kaupunginkirjasto | Pyhän Stefanoksen kirkko | Valtion virastotalo (Seinäjoki) | Kirjatalo | Villa Kokkonen
1970–1991Alajärven hallintokeskus | Villa Skeppet | Pohjolan talo | Otaniemen vesitorni | Finlandia-talo | Kunsten | Alvar Aalto -museo | Sähkötalo | Ristinkirkko | Riolan kirkko | Jyväskylän kaupunginteatteri | Seinäjoen kaupunginteatteri | Essenin oopperatalo | Alajärven kaupunginkirjasto