Seuraava artikkeli käsittelee aihetta Villa Tammekann, josta on tullut erittäin tärkeä viime vuosina. Villa Tammekann on aihe, joka on herättänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostusta, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana tutkitaan erilaisia Villa Tammekann:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Lisäksi analysoidaan Villa Tammekann:n vaikutuksia eri sektoreille sekä mahdollisia ratkaisuja ja tulevaisuudennäkymiä. Epäilemättä Villa Tammekann on aihe, jota kannattaa tutkia ja ymmärtää perusteellisesti, minkä vuoksi tämä artikkeli pyrkii edistämään tätä tärkeää asiaa koskevaa keskustelua ja pohdintaa.
Villa Tammekann | |
---|---|
Sijainti | Tähtvere, Tarton kaupunki, Viro |
Koordinaatit | 58°23′04″N 26°42′17″E / 58.3845°N 26.70469°E |
Rakennustyyppi | Omakotitalo |
Suunnittelija | Alvar Aalto |
Valmistumisvuosi | |
|
Villa Tammekann on rakennus Tartossa. Sen on suunnitellut Alvar Aalto, ja se on ainoa Aallon suunnittelema rakennus Virossa. Rakennuksen rakennutti maantieteen professori August Tammekann perheensä omakotitaloksi. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1932, ja Tammekannit muuttivat keskeneräiseen taloon vuonna 1933. Rakennus ei valmistunut sellaiseksi, kuin Aalto oli sen suunnitellut. Tammekannit pakenivat miehitystä vuonna 1940. Neuvostoaikana huvilasta tehtiin pienkerrostalo, jossa asui jopa 6–8 taloutta.[1] Villa Tammekann on kooltaan noin 300 neliömetriä, ja tilat jakautuvat kolmeen kerrokseen.[2] Talo sijaitsee Tähtveren puutarhakaupunginosassa, josta tehtiin vuonna 1996 kaupunkiarkkitehtoninen suojelualue.[3]
Nykyisin Villa Tammekann on Turun Yliopistosäätiön omistuksessa. Säätiö osti sen professori Tammekannin lapsilta, Paavo ja Eeva-Maija Tammekannilta vuonna 1998. Rakennusta alettiin tuolloin korjata mahdollisimman tarkasti vastaamaan Aallon alkuperäisiä suunnitelmia,[4] toisin sanoen Villa Tammekann rakennettiin viimein valmiiksi sellaiseksi, kuin Alvar Aalto oli sen suunnitellut rakennettavan. Entisöinti- ja korjaustyöt saatiin valmiiksi vuonna 2000.[5]
Rakennuksessa toimii Granö-keskus, Turun ja Tarton yliopistojen yhteistyökeskus, joka avattiin vuoden 2000 huhtikuussa. Keskus on nimetty suomalaisen professori J. G. Granön mukaan, joka ehti toimia Turun yliopiston rehtorina ja Tarton yliopiston maantieteen professorina sekä perustaa maantieteen suomalais-virolaisen koulukunnan.[4]