Nykyään Aaltopuisto on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Yhä globalisoituvassa ja verkostoituvassa maailmassa Aaltopuisto:stä on tullut monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Ammattilaisista ja tutkijoista suureen yleisöön kiinnostus Aaltopuisto:tä kohtaan on lisääntynyt ja sen merkitys on näkynyt arjen eri alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, teknologia- tai kulttuuriala, Aaltopuisto on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten suhtaudumme ympäröivään maailmaan ja ymmärrämme sitä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Aaltopuisto:n merkitystä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnassa.
Aaltopuisto (ruots. Aaltoparken), aiemmalta nimeltään Neekerikylä (ruots. Negerby), on asuinalue Vaasassa.[1][2][3] Alvar Aalto suunnitteli vuonna 1946 alueen 30 hehtaarin ja 3 000 asukkaan lähiöksi, mutta suunnitelmasta toteutui vain osa, ja asuinalue sai alkuperäisen nimensä rakennusten tummasta värityksestä.[4] Alvar Aallon suunnittelemat rivitalot osoitteessa Neekerikylä 1–5 ovat Alvar Aalto -museon rakennusperintöosaston suojelurekisterissä.[3]
Neekerikylän nimeä on pidetty loukkaavana eivätkä kaikki alueen asukkaat ole pitäneet nimestä.[5] Kadun nimi muutettiin virallisesti vuonna 2013. Muutosta kannattivat suurin osa alueen asukkaista kuten myös vähemmistöoikeusasiamies.[6]