Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Leijonankidat:n kiehtovaan maailmaan. Vuosien varrella Leijonankidat on osoittautunut kiinnostavaksi aiheeksi monenlaisia ihmisiä. Leijonankidat on jättänyt maailmaan lähtemättömän jäljen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan populaarikulttuurin merkitykseen. Tämän artikkelin kautta tutkimme Leijonankidat:n eri puolia sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nykymaailmassa. Valmistaudu uppoutumaan tiedon ja inspiraation matkalle Leijonankidat:stä!
Leijonankidat | |
---|---|
![]() Isoleijonankita (Antirrhinum majus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: | Ratamokasvit Plantaginaceae |
Tribus: | Antirrhineae |
Suku: |
Leijonankidat Antirrhinum L. |
Katso myös | |
Leijonankidat (Antirrhinum) on kasvisuku, joka kuuluu ratamokasvien heimoon.[1] Tunnetuimpia lajeja on isoleijonankita, josta on jalostettu huomattava määrä erivärisiä viljelylajikkeita. Se on perenna, mutta usein yksivuotisena koristekasvina viljelty.
Leijonankitoihin on alun perin luettu myös pikkumirrinkita eli pikkuleijonankita (Misopates orontium, aik. Antirrhinum orontium).