Tässä artikkelissa tutkimme Linnalampi:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Linnalampi:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Analysoimme, kuinka Linnalampi on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen vaikuttaa tapaamme, jolla suhtaudumme, työskentelemme ja navigoimme digitaalisessa maailmassa. Tarkastellaan eri näkökulmien ja mielipiteiden kautta Linnalampi:n merkitystä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskunnassa ja sen projisointia tulevaisuuteen.
Linnalampi | |
---|---|
Sijainti | |
![]() ![]() Linnalampi |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Suomi |
Paikkakunta | Ilomantsi |
Historia | |
Tyyppi | Linnavuori |
Huippukausi | rautakausi, keskiaika |
Linnalampi on Pohjois-Karjalassa Ilomantsin Putkelassa sijaitseva mahdollinen mäkilinna.[1][2]
Mäkilinna sijaitsee Ilomantsin luterilaisesta kirkosta noin 8 kilometriä pohjoiskoilliseen Koitajoen varrella olevassa särkässä, jossa Linnalampeen työntyy niemi. Noin 100 metriä pitkässä ja 250 metriä leveässä niemessä on sen kärjessä noin 100 metriä pitkä ja jyrkkä mäki. Linnalammen vedenpinnasta 16 korkeammalle kohoavan mäen laelle on tasoitettu noin 5×20 metriä suuri alue, jonka ympäriltä ei ole löydetty suovarustuksen jäänteitä. Lammen pohjassa tiedetään olevan veistettyjä puita.[1][2]
Kohteessa ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia. Sen sijaan sitä on tutkittu pintapuolisesti vuosina 1985 (Anne Vikkula), 1986 (Päivi Kankkunen) ja 1986 (Matti Huurre, Anne Vikkula ja Pentti Zetterberg).[1]
Ahvenanmaa | |
---|---|
Etelä-Karjala | |
Etelä-Savo | |
Kanta-Häme | |
Keski-Suomi | |
Kymenlaakso | |
Pirkanmaa | |
Pohjois-Karjala | |
Päijät-Häme | |
Satakunta | |
Uusimaa | |
Varsinais-Suomi |
|