Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Salmenkylän Linnamäki, koska se on näkökohta, josta on tullut erittäin tärkeä viime aikoina. Eri näkökulmista Salmenkylän Linnamäki on vaikuttanut yhteiskuntaan ja synnyttänyt keskustelua eri alueilla. Siksi on olennaista tutkia yksityiskohtaisesti Salmenkylän Linnamäki:n vaikutukset ja seuraukset sekä analysoida mahdollisia ratkaisuja tai vaihtoehtoja. Lisäksi käsittelemme alan asiantuntijoiden erilaisia mielipiteitä, jotka tuovat esiin olennaisia näkökohtia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Salmenkylän Linnamäki:n merkitystä nykyisessä todellisuudessamme.
Salmenkylän Linnamäki | |
---|---|
Sijainti | |
![]() ![]() Salmenkylän Linnamäki |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Suomi |
Paikkakunta | Hamina |
Historia | |
Tyyppi | Linnavuori |
Huippukausi | historiallinen |
Salmenkylän Linnamäki on Kymenlaaksossa Haminan Salmenkylässä sijaitseva mahdollinen keskiaikainen mäkilinna.[1][2]
Mäki sijaitsee mereen Savilahteen laskevan Salmenvirran länsirannalla. Linnamäen nimellä tunnetaan kuitenkin kaksi vierekkäistä kalliomäkeä, joista toisella mäkilinnan on täytynyt sijaita. Todennäköisin niistä on itäisin kalliomäki. Mäki on loivarinteinen ja se kohoaa vain noin 15 metriä Salmenvirran vedenpinnan yläpuolelle. Linnoituksen rakenteita ei ole näkyvissä, mutta mäen lounais- ja luoteispuolilla sijaitsee luode-kaakkosuuntainen nykyään kuiva haudaksi tulkittava maaston piirre. Siinä oli ennen upottavaa maata ja rivi pieniä lampia, mikä viittaisi mahdolliseen vallihautaan. Pohjoispuolella laskee Salmenvirtaan vielä puro.[1][2]
Keskiajalla Linnamäen eteläpuolella ylitti Salmenvirran kapeikossa Suuri rantatie. Linnamäellä on saattanut olla kaksi päätarkoitusta. Se on voinut turvata Suuren rantatien ylityspaikkaa idän suunnalta tulevien vihollisten varalta. Toiseksi, paikalla on keskiajalla 1300-luvun alussa ollut kauppapaikka, jonka turvalinna se on voinut olla. Tiedetään, että Pietari Joninpoika myönsi vuonna 1336 tallinnalaisille oikeuden käydä kauppaa kolmessa linnalääninsä kaupungissa: Viipurissa, Vehkalahdella ja Virolahdella.[1]
Linnamäessä ei ole suoritettu arkeologisia tutkimuksia. Sitä on kuitenkin tutkittu pinta-puolisesti vuosina 2006 (Johanna Enqvist) ja 2015 (Katja Vuoristo).[1]
Ahvenanmaa | |
---|---|
Etelä-Karjala | |
Etelä-Savo | |
Kanta-Häme | |
Keski-Suomi | |
Kymenlaakso | |
Pirkanmaa | |
Pohjois-Karjala | |
Päijät-Häme | |
Satakunta | |
Uusimaa | |
Varsinais-Suomi |
|