Ljungan
Tänään haluamme puhua Ljungan:stä, aiheesta, joka on viime aikoina saanut suurta merkitystä. Ljungan on elämän osa, joka vaikuttaa jokaiseen tavalla tai toisella, ja siksi on niin mielenkiintoista ja tärkeää tutkia sitä syvällisesti. Tässä artikkelissa analysoimme Ljungan:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Pyrimme myös käsittelemään Ljungan:n ympärillä olevia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä mielenkiintoisesta aiheesta.
| Ljungan | |
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Jämtland, Taalainmaa |
| Maakunnat | Medelpad, Jämtland, Härjedalen |
| Kunnat | Sundsvall |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Ljunganin vesistö |
| Valuma-alue | Ljunganin vesistö |
| Pinta-ala | 12 851,1 km² [1] |
| Järvisyys | 8 % [2] |
| Pääuoman pituus | 405 km [3] |
| Pääuoman osuudet | Ljungan ←(tunturipuro) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Ljungsjöarna [3] |
| Laskupaikka | Kvissleby, Sundsvall, Sundsvallin kunta [4] |
| [a] | |
| Läpivirtausjärvet | Börtnen (d) |
| Sivu-uomat | Getterån, Gimån, Gälebäcken, Roggån, Stångån, Sörforsån |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 934 m mpy. [b] |
| Laskukorkeus | 0 m mpy. [b] |
| Korkeusero | 934 m |
| Pituus | 399 km |
| Kaltevuus | 2,34 m/km |
| Keskiylivirtaama | 406 m³/s (MHQ) [5] |
| Keskivirtaama | 144 m³/s (MQ) [5] |
| Keskialivirtaama | 56,1 m³/s (MNQ) [5] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
|
|
Ljungan (ruots. Ljungan) on Ruotsissa Jämtlannin- ja Taalainmaan lääneissä sijaitseva 405 kilometriä pitkä Pohjanlahden Perämereen Sundsvallissa laskeva joki. Se muodostaa samalla Ljunganin vesistön lähes koko pääuoman, joka saa alkunsa Ljungsjöarnasta Helagsfjälletin ympäristössä.[3][4][6][7][c]
Vesivoima
Ljunganin uomassa on 14 vesivoimalaitosta: Viforsen, Matfors, Skallböle, Nederede, Ljunga, Hermansboda, Parteboda, Järnvägsforsen, Kölsillre, Bursnäs, Turinge, Rätan, Trångforsen ja Flåsjö. Näiden voimaloiden yhteisteho on 479 megawattia ja vuosituotanto noin 2040 gigawattituntia.[7]
Storsjönistä ylöspäin, osuus Havernista Holmsjöniin ja Viforsenista alaspäin ovat vesivoimalta suojeltuja osuuksia.[7]
Historiaa
Vesivoiman hyödyntämisessä on Ljunganin vesistössä pitkät perinteet. Jo keskiajalla käytettiin joessa vesimyllyjä ja myöhemmin vesimyllyt pyörittivät muitakin koneita kuten sahoja, pajavasaroita ja puimakoneita. Puunuitto alkoi 1820-luvulla ja jokea perattiin soveltubin osin tätä varten. Sahat sijaitsivat alajuoksulla lähellä vientisatamaa. Ensimmäiset vesivoimalaitokset olivat vuonna 1898 valmistunut Albyn- ja vuonna 1900 Viforsenin vesivoimalaitos.[7]
Lähteet
Huomautuksia
- ↑ Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen koordinaatit on mitattu Internetin ACME-, Google- tai Bing- karttapalveluista.
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluista käyttäen sen hiirityökalua.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Ljungan.
Viitteet
- ↑ Ljungan (SE691018-157875) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 2289–2445, 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Ljunganin yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Ljunganin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Ljunganin vesistö (Excel-lomake nro 17158), Vattenwebb, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Ljungan, vattenkraft.info, viitattu 22.12.2020
