Luonnonvarakeskus

Nykyään Luonnonvarakeskus on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu modernin elämän eri osa-alueille ja synnyttää laajaa keskustelua ja kiistoja. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Luonnonvarakeskus on saavuttanut näkyvän aseman herättäen suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta yhteiskunnassa yleensä. Tämän artikkelin tarkoituksena on analysoida ja tutkia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Luonnonvarakeskus:stä, tavoitteena tarjota laajempi ja kattavampi näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Luonnonvarakeskus
Luken päätoimipiste sijaitsee Viikin Latokartanossa.
Luken päätoimipiste sijaitsee Viikin Latokartanossa.
Tutkimuslaitoksen tiedot
Perustettu 2015
Sijainti 22 toimipaikkaa
Pääkonttori Viikin tiedepuisto
Latokartanonkaari 9
Viikki, Helsinki
Ministeriö Maa- ja metsätalousministeriö
Tutkimusala Biotalous
Työntekijöiden määrä 1 334 (2023)[1]
Budjetti 151,1 milj. € (2023)[2]
Johtaja Johanna Buchert

Luonnonvarakeskus (Luke) on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2015. Luonnonvarakeskus muodostettiin yhdistämällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto.

Luonnonvarakeskus on VTT:n jälkeen Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos.[3]

Luken pääjohtaja on 10. syyskuusta 2018 alkavalla viisivuotiskaudella tekniikan tohtori Johanna Buchert. Häntä edelsi Tampereen yliopiston rehtoriksi siirtynyt filosofian tohtori, professori Mari Walls.[4][5]

Tehtävät

Luonnonvarakeskuksesta annetun lain mukaan sen toimialaa on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan sekä hyvinvoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden edistäminen. Keskuksen tehtävänä on harjoittaa toimialallaan tieteellistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa, tuottaa tietoa ja asiantuntijapalveluita yhteiskunnallisen päätöksenteon sekä viranomaistoiminnan tueksi, harjoittaa tiedon ja teknologian siirtoa, tuottaa tilastoja ja ylläpitää rekistereitä. Myös geenivarojen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvät tehtävät ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen lukeutuvat tutkimuslaitokselle säädettyihin tehtäviin.[6]

Tutkimuksen teemat

Luken tutkimus on ryhmitelty neljään tutkimusohjelmaan: Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto[7], Biokiertotalous[8], Ilmastoviisas hiilenkierto[9] ja Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous[10]. Lisäksi Lukella on viranomais- ja asiantuntijapalveluihin keskittyvä ohjelma, Viranomais- ja asiantuntijapalvelut[11]. [12]

Toimipaikat

Luonnonvarakeskuksen johtokeskus sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella. Luonnonvarakeskuksen alueellisen toiminnan strategian mukaan Luonnonvarakeskuksella on neljä päätoimipaikkaa: pääkonttori pääkaupunkiseudulla, Jokioinen, Joensuu ja Oulu. Maakunnissa on lisäksi yli 20 toimipistettä.[13]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
  2. ↑ Luonnonvarakeskuksen tilinpäätös vuodelta 2023 Luonnonvarakeskus. Viitattu 30.1.2025.
  3. ↑ Uusi Luonnonvarakeskus tähtää biotalouden jättiläiseksi
  4. ↑ Luonnonvarakeskuksen pääjohtajaksi laitoksen tutkimusylijohtaja Johanna Buchert 23.8.2018. Maa- ja metsätalousministeriö, mmm.fi. Viitattu 25.8.2018.
  5. ↑ Mari Walls uuden Luonnonvarakeskuksen johtoon Maaseudun tulevaisuus. 6.11.2014. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 9.2.2017.
  6. ↑ Laki Luonnonvarakeskuksesta Finlex. 2014. Viitattu 9.2.2017.
  7. ↑ Kannattava ja vastuullinen alkutuotanto. Luke.fi.
  8. ↑ Biokiertotalous. Luke.fi.
  9. ↑ Ilmastoviisas hiilenkierto. Luke.fi.
  10. ↑ Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous. Luke.fi.
  11. ↑ Viranomais- ja asiantuntijapalvelut. Luke.fi.
  12. ↑ Tutkimusteemat Luke.fi. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 9.2.2017.
  13. ↑ Toimipaikat Luonnonvarakeskus. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 9.2.2017.