Valkjärvi (Viipurin lääni)
Tämä artikkeli käsittelee Valkjärvi (Viipurin lääni):n aihetta perusteellisesti, tutkii sen eri puolia ja paljastaa sen merkityksen nykyisessä kontekstissa. Valkjärvi (Viipurin lääni) on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Vuosien varrella Valkjärvi (Viipurin lääni) on herättänyt lukuisia pohdintoja ja analyyseja, jotka osoittavat sen merkityksen ja vaikutuksen nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Valkjärvi (Viipurin lääni):tä tarjoamalla kattavan ja yksityiskohtaisen näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää sen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
| Valkjärven kunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Rajajoen kihlakunta |
| Kuntanumero | 910 |
| Perustettu | 17381 |
| – emäpitäjä | Muolaa |
| Lakkautettu |
29. joulukuuta 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | km² [1] |
| – maa | 400 km² |
| Väkiluku |
7 694 [2] (1939) |
| – väestötiheys | 19,2 as./km² |
|
1 Seurakunnan perustamisvuosi |
|
Valkjärvi on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutetulla alueella. Valkjärvi sijaitsi Kannaksen keskiosassa Vuoksen varrella. Valkjärven pinta-ala oli 399,6 km² ja asukasluku vuonna 1939 oli 7 694. Kunta rajoittui pohjoisessa Vuokselaan ja Sakkolaan, lännessä Muolaaseen, idässä Rautuun ja etelässä Kivennapaan.
Historia
Valkjärvi oli Muolaan kappeliseurakuntana vuodesta 1648 ja itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1738 lähtien.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa ns. ajokaluteollisuus eli kärryjen ja muiden hevosajoneuvojen valmistus oli merkittävä tulonlähde[3].
Ns. Mannerheim-linja kulki pitäjän läpi Vuoksen rannasta Pasurinkankaan ja Punnuksen rantoja pitkin edelleen Muolaan kirkolle.[3]
Suomen talvisodassa Valkjärven kirkonkylä joutui puna-armeijan haltuun 4. joulukuuta 1939 osana ns. suojajoukkotaisteluita.[4]
Valkjärven väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Juupajoki, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Korpilahti, Koskenpää, Kuhmoinen, Kuorevesi, Mänttä, Orivesi ja Vilppula.[5]
Valkjärven kirkonkylän venäläinen nimi on ollut vuodesta 1948 lähtien Mitšurinskoje. Kirkonkylän ympäristö muodostaa nykyään Venäjän Valkjärven maalaiskunnan, muita osia entisestä kunnasta kuuluu nykyisiin Venäjän Mäkrälän, Petäjärven ja Kyyrölän kuntiin.
Kylät
Airikkala, Aliskala, Hampaala, Harmaala, Huuhti, Ilmola, Jauhola, Jutikkala, Kahkaala, Kamajauhola, Karkeala, Koivula, Kosteala, Kuuppola, Kyllästilä, Laavola, Lahdenpohja, Lankila, Lemmettylä, Liikola, Mannisniemi, Marjoniemi, Naumala, Nirkkola, Nouseala, Nurmijärvi,[6] Oravaniemi, Pentsilä, Piikkilä, Puikkola, Puustinlahti, Päivilä, Pöppölä, Rampala, Rossila, Saavola, Salokylä, Sarkola, Siparila, Suontaka, Tarpila, Teppola, Torikka, Turulila, Uosukkala, Utula, Vaalimo, Valkeamatka, Veikkola, Vilppula, Vunukkala
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin.[7]
Tunnettuja asukkaita
- Viljam Pylkäs (1912–1999), Väinö Linnan luoman henkilöhahmon Antero Rokan esikuva [8]
- Tauno Savolainen (1913–1944), Mannerheim-ristin ritari [9]
- Jouko Sihvo (s. 1930), Kirkon tutkimuslaitoksen johtaja, professori ja kirjailija [10]
- Mikko Sipponen (1869–1939), kansanedustaja [11]
- Tuomas Suokas (1849–1918), valtiopäiväedustaja [12]
- Tuomas Teppoinen (n. 1536 – n. 1615), sissijohtaja ja talonpoikaispäällikkö [13]
- Vilho Vallas (1894–1963), kansanedustaja [11][14]
Lähteet
- ↑ Valkjärven Pitäjäseuran verkkosivut https://archive.is/20120526071251/www.kolumbus.fi/valkjarvi.luovutettu/index.htm
- ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
- ↑ a b Luovutettukarjala.fi - Valkjärvi luovutettukarjala.fi. 1971. Viitattu 2020.
- ↑ http://www.hutikuti.net/index.php?option=com_content&task=view&id=181&Itemid=51 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Valkjärven Nurmijärvi : kylä kolmen järven kainalossa. Toim. Airi Alaja ym. Nurmijärven kyläkerho, Eero Laaksonen, 2000. ISBN 951-98475-1-0.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Yle.fi - oikea Rokka 2007. YLE. Viitattu 2020.
- ↑ Mannerheim-ristin ritarit Mannerheim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 2020.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Evakkotie opetti Jouko Sihvolle, että ”rajusti töitä tekemällä ihminen pärjää”. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007709659.html, 30.12.2020. Sanoma Osakeyhtiö.
- ↑ a b Eduskunta-kansanedustajat eduskunta.fi. Viitattu 2020.
- ↑ Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 623–624. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.
- ↑ Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 620–621. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.
- ↑ Sihvo, Jussi & Seppänen, Unto (toim.): Valkjärvi – Pitäjä kohtaloitten kannaksella, s. 626–627. Lahti: Valkjärven historiatoimikunta, 1953.
Kirjallisuutta
- Vuoksen kylätien varrella : Uosukkalan koulupiiri Valkjärvellä : Mannisniemi, Piikkilä, Pöppölä, Turulila, Uosukkala. Toim. Leila Virkki. Vilppula : Uosukkalan koulupiirin kyläkirjatoimikunta, 2009.