Luuttuteokset (Bach)

Nykymaailmassa Luuttuteokset (Bach) on saavuttanut suuren merkityksen ja kiinnostuksen, mikä on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta eri aloilla. Syntymisestään lähtien Luuttuteokset (Bach) on vaikuttanut merkittävästi muun muassa yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen. Vuosien varrella Luuttuteokset (Bach) on kehittynyt ja sopeutunut nykytilanteen erilaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja sillä on keskeinen rooli eri sektoreiden kehityksessä ja muuttamisessa. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Luuttuteokset (Bach):n vaikutukset ja laajuus nykyään sekä sen tulevaisuuden vaikutukset.

Luuttusarjan c-molli käsikirjoituksen ensimmäinen sivu
Luuttusarjan c-molli preludin ensimmäinen sivu.

Luuttuteokset (BWV 996–1000, 1006a) muodostavat hyvin pienen osan Johann Sebastian Bachin yli tuhannesta säilyneestä teoksesta. Lisäksi epäillään, ettei Bach alun perin säveltänyt niitä varsinaiselle luutulle, vaan barokkiluutun ääntä mukailevalle kosketinsoittimelle Lautenclavicymbelille eli luuttucembalolle. Ne ovat kuitenkin muodostuneet tärkeäksi osaksi luutun ja kitaran ohjelmistoa ja niitä esitetään nykyisin laajasti.

Bachin perunkirjoituksessa luetteloidaan säveltäjän omaisuuden joukossa kaksi luuttucembaloa ja yksi luuttu. Ei ole olemassa varmaa tietoa siitä, osasiko säveltäjä itse soittaa luuttua, mutta on oletettavaa, että hän oli siihen tutustunut ja ainakin kaksi hänen oppilaistaan (Johann Ludwig Krebs 1713 - 1780) ja R. Straube) soittivat ja sävelsivät sille.

Johann Sebastian Bach: Luuttusarja e-molli BWV 996

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

c-mollisarja, BWV 995

Perinteisesti teosta on pidetty Bachin omana sovituksena c-molli -sellosarjasta (BWV 1011). Viimeisimpien tutkimusten mukaan voi kuitenkin olla, että sellosarja onkin sovitettu tästä luuttusarjasta. Teos on sävelletty vuosien 1727 ja 1731 välisenä aikana ja siitä on säilynyt kaksi käsikirjoitusta.

Teoksen osat:

  • preludi
  • allemande
  • courante
  • sarabande
  • gavotte I, gavotte en rondeau, gavotte I
  • gigue

e-mollisarja, BWV 996

E-molli -luuttusarja on vanhin Bachin säilyneistä luuttuteoksista ja on sävelletty vuosien 1707 ja 1717 välisenä aikana. Teos hyvin melodinen ja harmonioiltaan rikas ja on muodostunutkin esitetyimmäksi Bachin luuttuteokseksi.

Teoksen osat:

  • preludi, passaggio - presto
  • allemande
  • courante
  • sarabande
  • bourree
  • gigue

c-mollisarja, BWV 997

Mahdollisesti monimutkaisin Bachin luuttuteoksista, erityisesti kaksi- ja välillä kolmiääninen fuugaosa. Sävellyksen arvellaan valmistuneen ennen vuotta 1741. Sarja ei noudata perinteistä barokkisarjan muotoa, vaan sisältää neljä pitkähköä osaa (preludi, fuuga, sarabande ja gigue).

Teoksen osat:

  • preludi
  • fuuga
  • sarabande
  • gigue

Preludi, fuuga ja allegro E-duuri, BWV 998

Bachin arvellaan säveltäneen teoksen vuosien 1740 ja 1745 välisenä aikana. Se sisältää da capo -fuugan, mikä on harvinaista Bachin musiikissa.

Teoksen osat:

  • preludi
  • fuuga
  • allegro

Preludi, BWV 999

Vuodelta 1720

Fuuga, BWV 1000

Teos on sovitus sonaatista no. 1 soolo-viululle, g-molli, BWV 1001 ja arvellaan valmistuneen vuonna 1725.

E-duuri -sarja, BWV 1006a

Sovitus partitasta no. 3, E-duuri, sooloviululle (BWV 1006).

Teoksen osat

  • preludi
  • loure
  • gavotte en rondeau
  • menuetti I & II
  • bourrée
  • gigue