Märtha (Norjan prinsessa)

Nykymaailmassa Märtha (Norjan prinsessa):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin, sen merkityksestä historiassa tai sen tulevaisuuden mahdollisuuksiin, Märtha (Norjan prinsessa) on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Akateemikoista viihteen ystäville eri alojen ammattilaisiin kaikki näyttävät löytävän arvoa Märtha (Norjan prinsessa)-ilmiön tutkimisesta ja ymmärtämisestä. Tässä artikkelissa perehdymme Märtha (Norjan prinsessa):n eri näkökohtiin ja näkökulmiin tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Märtha
Norjan kruununprinsessa
Kruununprinsessa Märtha vuonna 1929.
Syntynyt 28. maaliskuuta 1901
Tukholma, Ruotsi
Kuollut 5. huhtikuuta 1954 (53 vuotta)
Oslo, Norja
Puoliso Olavi V
Lapset Prinsessa Ragnhild
Prinsessa Astrid
Harald V
Suku Bernadotte
Isä Carl
Äiti Ingeborg
Uskonto Norjan kirkko

Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra (28. maaliskuuta 1901 Tukholma – 5. huhtikuuta 1954 Oslo) oli Norjan kruununprinsessa ja kruununprinssi Olavin (sittemmin kuningas Olavi V) puoliso vuodesta 1929 kuolemaansa saakka. Märthan vanhemmat olivat Ruotsin kuninkaan Oskar II:n poika prinssi Carl ja Tanskan kuninkaan Fredrik VIII:n tytär prinsessa Ingeborg.[1]

Hääpari vuonna 1929. Bestmanin tehtävissä toimi kruununprinssin serkku Yorkin herttua Albert, tuleva kuningas Yrjö VI.

Elämä kuninkaallisena

Prinsessa Märtha syntyi Tukholmassa 28. maaliskuuta 1901 isänsä Ruotsin prinssi Carlin ja äitinsä Tanskan prinsessa Ingeborgin toiseksi lapseksi. Perheeseen kuului jo tuolloin yksi lapsi, Margareeta (1899-1977) ja myöhemmin perheeseen syntyi vielä tytär Astrid (1905-1935) sekä poika Carl (1911-2003).[2]

Märtha kihlautui serkkunsa Olavin kanssa Amsterdamin olympialaisten aikaan vuonna 1928.[1] Kruununprinssi oli tuolloin kilpailemassa olympialaisissa ja kihlaus pidettiin ensin salassa. Virallisesti heidän kihlauksensa julkistettiin 14. tammikuuta 1929.[3]Märthan ja Olavin kihlaus otettiin hyvin vastaan. Liittoa pidettiin hyvänä siksi, että se vahvisti kuninkaallisia siteitä Ruotsin ja Norjan välillä sekä siksi, että liitto solmittiin myös rakkaudesta. Pari vihittiin 21. maaliskuuta 1929 Oslon tuomiokirkossa.[4]

Pari sai kolme lasta:[1]

Hurmaavana, avoimena ja työteliäänä pidetty Märtha tuli pian suosituksi ja arvostetuksi kuninkaallisen perheen jäseneksi. Hän esiintyi paljon virallisissa tilaisuuksissa ja piti monia puheita, mikä oli epätavallista kuninkaallisen perheen naisille tuohon aikaan. Pariskunta asui maaseudulla sijaitsevalla tilallaan Skaugumissa, jonka he olivat saaneet häälahjaksi norjalaiselta aristokraatilta.[4] Märthan odottaessa ensimmäistä lastaan vuonna 1930 Skaugum tuhoutui täysin tulipalossa, ja perheen oli muutettava huvilaan Oslon laitamille seuraavan kahden vuoden ajaksi. Märtha osallistui aktiivisesti uuden Skaugumin suunnitteluun. Vuonna 1932 perheeseen syntyi toinen tytär ja myös Skaugum valmistui käyttöön. Vuonna 1937 perheeseen syntyi vielä poika Harald, joka oli ensimmäinen Norjassa syntynyt prinssi 567 vuoteen.[5]

Kruununprinssipari sekä tytär Ragnhild vuonna 1931.
Kruununprinsessa Märtha

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan aikana saksalaisten hyökätessä Norjaan Märtha ja lapset pakenivat Ruotsiin, ensin hotelliin rajaseudulla ja sieltä sukulaisten turviin Tukholmaan. Saksalaismielisen kuninkaan Kustaa V:n painostuksesta Märtha hyväksyi Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Rooseveltin tarjouksen turvapaikasta, ajoi Petsamoon ja purjehti sieltä yhdysvaltalaisella aluksella New Yorkiin.[1] Kruununprinssipari oli tullut läheisiksi ystäviksi Amerikan presidentin ja tämän puolison kanssa jo kesällä 1939, jolloin kruununprinssipari oli laajalla kiertueella Yhdysvalloissa. Heidän ystävyytensä avasi ovia Märthalle, joka työskenteli ahkerasti ajaakseen norjalaisten etua.[4] Yhdysvalloissa ollessaan Märtha asui valtaosan ajastaan lapsiensa kanssa Pook’s Hillissä, lähellä Washington D.C.:tä.[6]

Yhdysvalloissa Märtha teki paljon töitä sekä norjalaisten pakolaisten hyväksi että vaikuttaakseen Norjan kansainväliseen asemaan.[1] Hän osallistui muun muassa virallisille vierailuille, lähetti avustuksia sekä piti luentoja ja puheita.[4] Hänen läheinen suhteensa Rooseveltien kanssa auttoi hänen työssään paljon.[1]

Märtha sai lapsiensa ja kuningas Haakon VII:n kanssa lämpimän vastaanoton palatessaan Norjaan 7. kesäkuuta 1945. Hänen ponnistuksensa toisen maailmansodan aikana tekivät hänestä vielä suositumman norjalaisten keskuudessa.[4]

Kuninkaallinen mausoleumi Akershusin linnassa, Oslossa. Vaaleammassa sarkofagissa lepäävät kuningas Haakon VII ja kuningatar Maud. Tummemmassa lepäävät kruununprinsessa Märtha ja kuningas Olavi V.
Kruununprinsessa Märthan patsas Oslossa.

Sodanjälkeinen aika

Kuningas Haakon VII:n terveyden heiketessä Märtha ja hänen puolisonsa ottivat omakseen lukuisia virallisia tehtäviä. Märtha sai jopa pitää vuosittaisen uudenvuodenpuheen vuosina 1946 ja 1950.[4]

Märtha kärsi terveysongelmista jo tullessaan takaisin Norjaan.[4] Erityisesti hän kärsi usein tuskallisista migreeneistä.[5] Hän joutui kolme viikkoa ennen kuolemaansa sairaalaan maksasairauden takia.[6] Märtha sairasti syöpää, ja verensiirroista huolimatta hän kuoli sairaalassa läheistensä ympäröimänä 5. huhtikuuta 1954.[7][4][6] Märthasta ei koskaan tullut virallisesti Norjan kuningatarta, sillä hän kuoli 53-vuotiaana, kolme vuotta ennen kuin hänen puolisonsa nousi Norjan kuninkaaksi.[1] Oslon piispa Johannes Smemo lausui kuitenkin hänestä: ”Sydämissämme hän on ollut pitkään kuningattaremme, ja niin hän tulee olemaan ikuisesti.” Märtha haudattiin Akershusin linnan kuninkaallisen mausoleumiin 21. huhtikuuta 1954.[4]

Kruununprinsessa taiteissa

Patsas

Kruununprinsessa Märthan patsas sijaitsee Oslon kuninkaallisen linnan puistossa. Suurkäräjät lahjoitti sen kuningas Harald V:n 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi 21. helmikuuta 2007. Patsasta ympäröi kruununprinsessa Märthan puutarha. Patsaan on tehnyt Kirsten Kokkin, joka pyrki vangitsemaan patsaaseen rohkean, aktiivisen, innostuneen ja päättäväisen kruununprinsessan. Toinen versio patsaasta on Washington D.C.:ssä, Norjan suurlähetystön edustalla. Sinne patsas on pystytetty kunnianosoituksena Märthan tekemille ponnistuksille Norjan puolesta toisen maailmansodan aikana.[8]

Kakku

Märthan ja hänen sisariensa mukaan on nimetty ruotsalainen leivonnainen, prinsessakakku. Sen reseptin kehitti Jenny Åkerström, joka opetti tukholmalaisessa talouskoulussa tyttöjä. Koulun oppilaiden joukossa olivat myös Märtha ja hänen siskonsa Margareeta ja Astrid. Prinsessakakkua kutsuttiin aluksi nimellä grön tårta, mutta prinsessojen ihastuttua kakkuun se sai myöhemmin nimen prinsesstårta, prinsessakakku.[9][10]

Televisiosarja

Märthan elämää toisen maailmansodan aikana esitettiin vuonna 2020 valmistuneessa norjalaissarjassa Atlantic Crossing. Kruununprinsessan roolissa nähtiin näyttelijä Sofia Helin.[11]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra Norsk Biografisk Lexicon. Viitattu 17.1.2021. (norjaksi)
  2. ↑ Ätten Bernadotte, släktträd - Sveriges Kungahus www.kungahuset.se. Viitattu 24.1.2021. (ruotsiksi)
  3. ↑ Royal Wedding Rewind: Olav of Norway and Martha of Sweden Royal Central. 21.3.2020. Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i Crown Princess Märtha (1901-1954) www.royalcourt.no. Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
  5. ↑ a b Lars Roar Langslet: Märtha Sofia Lovisa Dagmar Thyra. Norsk biografisk leksikon, 27.10.2020. Artikkelin verkkoversio. (kirjanorjaksi)
  6. ↑ a b c News of Norway. Royal Norwegian Embassy, 1954. Teoksen verkkoversio Viitattu 24.1.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Prinsessan Märtha - Sveriges Kungahus www.kungahuset.se. Viitattu 24.1.2021. (ruotsiksi)
  8. ↑ The statues in the Palace Park www.royalcourt.no. Viitattu 20.2.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Ruotsin prinsessa Leonoren kastejuhla yle.fi. Viitattu 20.2.2021.
  10. ↑ Prinsessakakku maistuu mammallekin Himahella. 5.5.2015. Viitattu 20.2.2021.
  11. ↑ Televisioarvostelu | Huippukallis norjalaissarja Atlantic Crossing kertoo kruununprinsessa Märthan jännittävistä vaiheista toisen maailmansodan aikana mutta lipsahtaa myös juoruilun puolelle Helsingin Sanomat. 10.1.2021. Viitattu 20.2.2021.