Nykymaailmassa Maitomaa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sen vaikutukset vaihtelevat tieteellisistä ja teknologisista näkökohdista sosiaalisiin, taloudellisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Maitomaa on vanginnut asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt laajaa keskustelua. Sen vaikutus heijastuu useilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla kommunikaatiotavasta tapaamme suorittaa päivittäisiä toimintojamme. Tässä artikkelissa tutkimme Maitomaa:n eri puolia ja sen vaikutusta nykyiseen ympäristöömme.
Osuuskunta Maitomaa | |
---|---|
![]() |
|
Tunnuslause | Laitumella jo vuodesta 1915 |
Yritysmuoto | Osuuskunta |
Perustettu | 1915 |
Toimitusjohtaja | Pasi Laitinen |
Kotipaikka | Suonenjoki |
Toiminta-alue | Eurooppa |
Toimiala | elintarviketeollisuus |
Tuotteet | maitotuotteet |
Liikevaihto |
![]() |
Henkilöstö |
![]() |
Kotisivu |
www |
Maitomaa on suonenjokelainen vuonna 1915 perustettu maidontuottajien omistama ja hallinnoima meijeriosuuskunta.[2]
Maitomaa sai Welfare Quality -sertifikaatin vuonna 2018, toisena meijerinä Euroopassa. Welfare Quality arvioi eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia laajaan tieteelliseen näyttöön perustuvin mittarein. Maitomaan jalostama maito tuotetaan Savossa, Karjalassa ja Keski-Suomessa. Kaikki tilat ovat auditoituja.[3]
Maitomaa jalostaa vuosittain 75 miljoonaa litraa lähimaitoa raejuustoksi, voiksi, nestemaidoksi, jogurteiksi ja UHT-tuotteiksi. Maitomaa valmistaa myös kauratuotteita. [2]
Omien tuotteidensa lisäksi Maitomaa tekee private label -tuotteita.[2]
Vuonna 2012 Maitomaa ja iisalmelainen Olvi aloittivat maitopohjaisten UHT-juomien tuotekehityksen, valmistuksen ja markkinoinnin yhteistyön.[4]
Maitomaa voitti vuoden 2018 parhaan työpaikkailmoituksen palkinnon Työn uattelija -ilmoituksella.[5]
<ref>
-elementti; viitettä tal
ei löytynyt