Maleiinihappo

Tämän päivän artikkelissa analysoimme Maleiinihappo:n merkitystä elämässämme. Maleiinihappo on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, ja yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan siitä lisää. Tässä artikkelissa tutkimme Maleiinihappo:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Maleiinihappo on vaikuttanut eri alueisiin, kuten kulttuuriin, teknologiaan, talouteen ja jopa politiikkaan. Epäilemättä Maleiinihappo on ollut ratkaiseva tekijä nykyisessä elämisessämme ja ajattelussamme. Liity mukaan tähän Maleiinihappo:n tutkimiseen ja selvitä, miksi se on niin merkityksellinen maailmalle, jossa elämme.

Maleiinihappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi (Z)-buteenidihappo
CAS-numero 110-16-7
PubChem CID 444266
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H4O4
Moolimassa 116,1 g/mol g/mol
Ulkomuoto Valkoisia kiteitä
Sulamispiste 131 °C (404 K)
Tiheys 1,59 g/cm3
Liukoisuus veteen veteen 78 g/100 ml (25 °C)

Maleiinihappo on orgaaninen yhdiste (dikarboksyylihappo), joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, valkoisia kiteitä. Sen kemiallinen kaava on C4H4O4 ja rakennekaava HOOCCH=CHCOOH. Maleiinihaposta käytetään myös nimityksiä cis-1,2-etyleenidikarboksyylihappo, maleenihappo ja (Z)-buteenidihappo.

Maleiinihapon moolimassa on 116,1 g/mol, sulamispiste 131 °C ja se hajoaa alle kiehumispisteensä 135 °C:ssa. Aineen tiheys on 1,59 g/cm3 ja CAS-numero 110-16-7. Maleiinihapon liukoisuus veteen (25 °C) on 78 g/100 ml.

Maleiinihappo hajoaa kuumentuessaan ja palaessaan, jolloin muodostuu hyvin ärsyttäviä huuruja, jotka sisältävät maleiinianhydridiä (C4H2O3, CAS-numero 108-31-6).

1,2-etyleenidikarboksyylihapon cis-trans-isomeriassa maleiinihappo on molekyylin cis-isomeeri ja fumaarihappo vastaavan molekyylin trans-isomeeri. Nämä aineet ovat yksinkertaisimpia tyydyttymättömiä dikarboksyylihappoja.

Maleiinihapon ionimuoto, esterit ja suolat ovat maleaatteja.

Valmistus ja käyttö

Ensimmäisen kerran maleiinihappoa syntetisoitiin vuonna 1834 kuumentamalla omenahappoa. Maleiinihappoa valmistetaan nykyään pääasiassa hydrolyysin avulla maleiinianhydridistä. Yhdistettä käytetään polyesterihartsien, muovien pehmentimien, pinta-aktiivisten aineiden, voiteluaineiden ja eräiden hyönteismyrkkyjen kuten kaptaanin ja malationin valmistuksessa.[1][2][3]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikainen altistuminen aineelle voi aiheuttaa voimakasta silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytystä. Toistuva tai pitkäaikainen altistuminen aineelle voi aiheuttaa ihotulehduksen sekä vaikutuksia munuaisissa.

Lähteet

  1. ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 437. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  2. ↑ Timothy R. Felthouse, Joseph C. Burnett, Ben Horrell, Michael J. Mummey & Yeong-Jen Kuo: Maleic Anhydride, Maleic Acid, and Fumaric Acid, Organic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001. Viitattu 09.05.2013
  3. ↑ Kurt Lohbeck, Herbert Haferkorn, Werner Fuhrmann & Norbert Fedtke: Maleic and Fumaric Acids, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 09.05.2013

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maleiinihappo.