Maleiinianhydridi

Tänään aiomme sukeltaa Maleiinianhydridi:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnostanut monia ihmisiä vuosien varrella. Löytämisestään lähtien Maleiinianhydridi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Maleiinianhydridi:stä niin kiehtovan aiheen, sen historiasta sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisten analyysien ja konkreettisten esimerkkien avulla saamme selville, miksi Maleiinianhydridi ansaitsee kaiken huomiomme ja pohdiskelumme. Valmistaudu uppoutumaan Maleiinianhydridi:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!

Maleiinianhydridi
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2,5-furaanidioni
CAS-numero
PubChem CID
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H2O3
Moolimassa 98,1 g/mol g/mol
Ulkomuoto Värittömia tai valkoisia kiteitä
Sulamispiste 53 °C (326 K)
Kiehumispiste 202 °C (475 K)
Tiheys 1,48 g/cm3
Liukoisuus veteen Reagoi veden kanssa

Maleiinianhydridi on orgaaninen yhdiste (maleiinihapon anhydridi), joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteitä, värittömiä tai valkoisia kiteitä, joilla on pistävä haju. Sen kemiallinen kaava on C4H2O3. Maleiinianhydridista käytetään myös nimityksiä maleiinihappoanhydridi, 2,5-furaanidioni, dihydro-2,5-dioksofuraani ja cis-buteenidianhydridi.

Maleiinianhydridin moolimassa on 98,1 g/mol, sulamispiste 53 °C ja kiehumispiste 202 °C. Aineen tiheys on 1,48 g/cm3, leimahduspiste 102 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 477 °C ja CAS-numero 108-31-6. Maleiinianhydridi liukenee 30 °C:ssa veden kanssa muodostaen maleiinihappoa (C4H4O4) ja lämpöä.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lyhytaikainen altistuminen aineelle voi aiheuttaa voimakasta silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytystä. Toistuva tai pitkäaikainen altistuminen aineelle voi aiheuttaa ihon herkistymistä sekä astmaa.

Valmistus ja käyttö

Ensimmäisen kerran maleiinianhydridiä syntetisoi Louis Nicolas Vquelin vuonna 1817 kuivatislaamalla sitruunahappoa. Aikaisemmin maleiinihappoanhydridin valmistus perustui bentseenin hapetukseen ilmalla, divanadiinipentoksidin toimiessa katalyyttinä. Nykyään sitä valmistetaan enimmäkseen hapettamalla butaania tai buteenia hapen avulla ja katalyyttinä käytetään vanadyylivetyfosfaattia. Maleiinianhydridi puhdistetaan alipainetislauksella. Maleiinianhydridistä valmistetaan polymeerejä, hartseja, muovien pehmentimiä, lääkeaineita, maatalouskemikaaleja, kuten hyönteis- ja rikkaruohomyrkkyjä, maleiinihappoa, fumaarihappoa ja tetrahydroftaalihapon anhydridiä.[1][2][3]

Lähteet

  1. Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 438. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  2. Timothy R. Felthouse, Joseph C. Burnett, Ben Horrell, Michael J. Mummey & Yeong-Jen Kuo: Maleic Anhydride, Maleic Acid, and Fumaric Acid, Organic, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001. Viitattu 26.04.2013
  3. Kurt Lohbeck, Herbert Haferkorn, Werner Fuhrmann & Norbert Fedtke: Maleic and Fumaric Acids, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 26.04.2013

Aiheesta muualla