Tässä artikkelissa tutkimme Mantšuriankurki:een liittyviä eri näkökohtia, ymmärrämme sen merkityksen ja sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaan. Analysoimme sen alkuperästä nykytilanteeseen, kuinka Mantšuriankurki on onnistunut vaikuttamaan jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Käsittelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Mantšuriankurki:stä ja pyrimme ymmärtämään sen merkityksen eri yhteyksissä. Lisäksi tarkastelemme Mantšuriankurki:een liittyviä mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden vaikutusta tulevaisuuteen. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Mantšuriankurki:n roolia nykymaailmassa ja kuinka se jatkaa todellisuutemme muokkaamista.
Mantšuriankurki | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Kurkilinnut Gruiformes |
Heimo: | Kurjet Gruidae |
Suku: | Kurjet Grus |
Laji: | japonensis |
Kaksiosainen nimi | |
Grus japonensis |
|
Katso myös | |
Mantšuriankurki (Grus japonensis) on itäaasialainen kurkilintu. Sen esiintymisalue käsittää Koillis-Kiinan, Venäjän kaakkoiskolkan, Hokkaidōn itäosan Japanissa sekä aivan viime vuosina myös Mongolian. Japanin kurjet ovat paikkalintuja, muu populaatio muuttolintuja, jotka talvehtivat Keltaisenjoen suistossa ja Jiangsun rannikolla, sekä Korean niemimaan demilitarisoidulla vyöhykkeellä. Lajin populaation koko on noin 2 300 täysikasvuista yksilöä. Philipp Ludwig Statius Müller kuvaili lajin holotyypin Japanista vuonna 1776.[2]