Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Marja Packalén, olennainen näkökohta, joka on herättänyt kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Marja Packalén on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri yhteyksissä, koska sen vaikutukset ulottuvat jokapäiväiseen elämäämme. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme Marja Packalén:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykyään. Lisäksi selvitämme sen mahdollisia vaikutuksia ja seurauksia sekä erilaisia kantoja ja mielipiteitä asiasta. Epäilemättä Marja Packalén on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja jota kannattaa käsitellä laajasta ja kriittisestä näkökulmasta.
Marja Packalén | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. marraskuuta 1948 Helsinki |
Näyttelijä | |
Aktiivisena | 1969– |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Marja Unelma Packalén (s. 2. marraskuuta 1948 Helsinki) on suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli KOM-teatterissa 1981–2012 ja on vieraillut sen jälkeen muun muassa Tampereella ja Joensuussa. 1970-luvun alussa hän oli mukana perustamassa tamperelaista Ahaa-teatteria ja työskenteli sitten Turun kaupunginteatterissa Kalle Holmbergin ja Ralf Långbackan vuosina ja 1980-luvun taitteessa Helsingin Kirjannäyttämöllä.[1][2][3][4][5]
Packalénille myönnettiin vuoden 2019 Ida Aalberg -palkinto. Perusteluissaan palkintoraati luonnehti häntä valovoimaiseksi ja analyyttiseksi teatterinäyttelijäksi ja häpeämättömäksi heittäytyjäksi.[6][7] Tuohon aikaan Packalén ja Pirkko Saisio esittivät KOM-teatterissa yhdessä ohjaaja Heini Junkkaalan kanssa käsikirjoittamaansa, molempien teatteriurasta kertovaa näytelmää Valehtelijan peruukki, joka oli jatkoa heidän samankaltaiselle kiertueproduktiolleen Odotus kymmentä vuotta aiemmin[8][9].
Packalén on näytellyt myös monissa elokuvissa, televisiosarjoissa ja kuunnelmissa sekä toiminut ääninäyttelijänä muun muassa Muumilaakson tarinoita -piirrossarjassa. Hänet palkittiin parhaan naissivuosan Jussilla roolistaan elokuvassa 70 on vain numero vuonna 2022[10].
Packalénin varttui Helsingin Malmilla. Isoisä oli leipuri, isä sekatyömies. Äiti oli kotona ja myöhemmin siivoojana ja vahtimestarina Helsingin yliopistolla. Tytär sai ensituntuman näyttelemiseen koulun esityksissä ja nuorten teatterikurssilla Tuusulassa. Ylioppilaaksi tultuaan 1968 hän pääsi Teatterikouluun, vaikka vanhemmat eivät ajatuksesta pitäneet.[11][2]
Eläkeiässä Packalén kouluttautui suntioksi Laajasalon opistossa, teki työharjoittelun Kustavissa ja työskenteli jonkin aikaa Malmin hautausmaalla.[2][12]
Packalén on ollut naimisissa Matti Ijäksen kanssa[13]. Hänellä on kolme aikuista lasta, kaksi tytärtä ja poika. Vuosituhannen vaihteessa hänellä todettiin imusolmukesyöpä, joka saatiin paranemaan.[3]
Vuosi | Elokuva / TV-elokuva / Lyhytelokuva | Rooli |
---|---|---|
1969 | Kesyttömät veljekset | suuren firman keskusneiti |
1970 | Anna | Helena, Annan kotiapulainen |
1971 | Kujanjuoksu | jengiläinen |
Niilon oppivuodet | fasistipomon tyttöystävä | |
1972 | Robin Hood | Maria Neito |
Hellyys | alaston yövieras | |
1975 | Ystävyysottelu | |
1976 | Seitsemän veljestä | Hämeen tyttö |
Iso viulu – kaks' sataa | Hanna | |
1978 | Man måste ju leva... | Marja |
1982 | Kuoleman hellä kosketus | vaimo |
1985 | Viimeiset rotannahat | valkopukuisen miehen ex–vaimo |
1988 | Yksinäinen paikka | Pirjo Halvanne |
Ariel | tuomari | |
1990 | Tulitikkutehtaan tyttö | lääkäri |
1992 | Mestari | Liisa Tyrni |
Pilkkuja ja pikkuhousuja | Kaarina | |
1991 | Voi hyvin, toivoo Saara | Maria[14] |
1997 | Neitoperho | rikospoliisi |
1998 | Ensi tiistaina Brahmsia | sihteeri |
1999 | Rikos & Rakkaus | tv-toimittaja Rauha Massi |
Itsenäisyyden ilta | ||
2000 | Taivas tiellä | Helmi |
2001 | Joki | Raili |
2002 | Eteenpäin | Sisko Lindholm |
2003 | Nousukausi | Katrin äiti |
Seurojentalon tango | ||
2005 | Eläville ja kuolleille | opettaja |
2006 | Laitakaupungin valot | keittiöpäällikkö |
2009 | Maata meren alla | Kati |
Kuulustelu | Mirjam Aalto | |
2013 | Tumman veden päällä | mummo |
2016 | Äkkilähtö | mummo |
2020 | Muistojeni kahvila | kerjäläisnainen |
2021 | 70 on vain numero | Mirre |
2024 | Prinsessa Pikkiriikki | Jenssenin täti |
2024 | Räkä ja Roiskis | mummi[4] |
Vuosi | Televisiosarja | Rooli |
---|---|---|
1970 | Sirkus Pasila | |
1979 | Teatterituokio | lastattu nainen |
1982 | Rauta-aika | |
1988 | Poliisijuttu | siivooja |
1997 | Vuoroin vieraissa | Anneli |
2002 | Isänmaan toivot | tuomari |
2005 | Tahdon asia | Sirkka Rouhiala |
2007 | Kultainen noutaja | |
Sydänjää | Eeva Kultalahti | |
2008 | Lemmenleikit | päätoimittaja |
Ylikävely | Meeri Haimila | |
2010 | Make Up | |
2012 | Kotikatu | Pirjo Heliö |
2014 | Klikkaa mua | Opettaja |
Brändärit | Krissen äiti | |
2018, 2020, 2023 | Onnela | Taimi Mäkinen |
2018–2020 | Sunnuntailounas | sosiaalivirkailija |
2019 | Roba | raivoava nainen |
Nyrkki | Alli Paasikivi | |
2022 | Kämppikset | Kristiina |
2025 | Queen of Fucking Everything | Lindan äiti |