Nykymaailmassa Mayojen numerot on aihe, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosikymmeninä. Mayojen numerot on herättänyt suurta keskustelua maailmanlaajuisesti sen vaikutuksista yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa analysoimme perusteellisesti Mayojen numerot:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen, mukaan lukien sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tutkimme Mayojen numerot:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Mayojen numerot muodostuvat kolmesta peruselementistä: pisteestä (1), viivasta (5) ja simpukasta (0). Lukujärjestelmä on vigesimaalinen eli 20-kantainen paikkalukujärjestelmä, jossa tyhjät paikat merkitään nollaa vastaavalla symbolilla.[1][2]
Numerot 1–19 koostetaan kuvan mukaisesti pisteistä ja viivoista, ja luku 20 merkitään yhdistämällä numero 1 nollamerkkiin (1×20 + 0). Luku 21 esitetään kahtena päällekkäisenä pisteenä (1×20 + 1).
Sekoittumisvaaran välttämiseksi peruselementtien välille jätetään hieman ylimääräistä tilaa, jos elementit kuuluvat eri positioihin: esimerkiksi kaksi päällekkäistä viivaa tarkoittaa normaalisti numeroa 5+5 = 10, mutta suuremmalla välillä erotettuna viivat tarkoittavatkin lukua 5×20 + 5 = 105.
Yksinkertaisten pisteiden ja viivojen sijaan saatettiin joskus käyttää myös koristeellisempia peruselementtien piirtotapoja. Lisäksi oli käytössä hieroglyfisempi lukujen merkintätapa, jossa numeroina käytettiin numeroita edustavien jumalten symboleja.
Mayakalenteriin kuuluvassa pitkälaskussa käytetään puhtaan vigesimaalijärjestelmän muunnosta, jossa toiseksi vähiten merkitsevässä paikassa lasketaan vain 18:aan asti 20:n sijaan. Näin saadaan käyttöön tun-vuosi eli 360-päiväinen approksimaatio aurinkovuodesta.
Unicode-merkistöstandardissa mayojen numeroiden merkkikoodit ovat U+1D2E0…U+1D2F3 (kymmenjärjestelmässä 119 520–119 539).