Tässä artikkelissa Meritxellin Neitsyt Maria:n aihetta käsitellään eri näkökulmista, jotta voidaan analysoida sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan. Kautta historian Meritxellin Neitsyt Maria on ollut jatkuvan keskustelun aiheena ja sen vaikutus on ylittänyt rajat ja kulttuurit. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme syventymään Meritxellin Neitsyt Maria:een ja ymmärtämään sen tärkeyden nykyisessä kontekstissa sekä tutkimaan sen vaikutuksia ja seurauksia. Tavoitteena on reflektoinnin ja analyysin avulla tarjota kattava näkemys Meritxellin Neitsyt Maria:stä ja sen merkityksestä eri alueilla, herättäen kysymyksiä ja pohdiskeluja, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.
Meritxellin Neitsyt Maria | |
---|---|
![]() Réplique par Jaume Rossa en 2013 |
|
Nimi | Meritxellin Neitsyt Maria |
Teostyyppi | patsas |
Sijainti | Meritxellin Neitsyt Maria, Santuari vell de Meritxell (käännä suomeksi), Andorra |
Koordinaatit | 42°33′14″N 1°35′25″E / 42.5539°N 1.5903°E |
|
Meritxellin Neitsyt Maria (kat. Mare de Déu de Meritxell) on Marian ilmestystä esittävä patsas, joka on Andorran suojeluspyhimys. Alkuperäinen patsas on tuhoutunut, mutta uudelleenrakennettua teosta säilytetään Meritxellin kylässä olevassa kappelissa.
Patsaaseen liitetyn legendan mukaan eräänä loppiaisena 1100-luvulla kyläläiset olivat menossa jumalanpalvelukseen Canilloon, kun he huomasivat patsaan.[1] Se oli talvella poikkeuksellisesti kukkivan koiranruusun juurella. Seurakunnan papin johdolla kyläläiset siirsivät patsaan Canillon kirkkoon. Seuraavana aamuna patsas oli kadonnut, ja se oli jälleen kyseisen koiranruusun juurella. Koko kylä meni katsomaan ihmettä, ja kaikki tajusivat, että paikalle pitää rakentaa kappeli, koska patsas halusi pysyä nimenomaisessa sijainnissa.[2]
Arvostus Meritxellin Neitsyt Mariaa kohtaan kasvoi hiljalleen, ja siitä kasvoi 1800- ja 1900-lukujen aikana kansallissymboli. Andorran laaksojen yleiskokous julisti sen vuonna 1873 Andorran suojeluspyhimykseksi. Katolisen kirkon virallisen tunnustuksen se sai kuitenkin vasta vuonna 1914 paavi Pius X:ltä. Päätöksestä ilahtanut yleiskokous julisti 8. syyskuuta Andorran kansallispäiväksi.[3]