Nykyään Andorra on aihe, joka on saavuttanut epätavallisen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Andorra:stä on tullut monien yleisöjen kiinnostava aihe joko populaarikulttuuriin, globaaliin talouteen tai tieteelliseen kenttään kohdistuvan merkityksensä vuoksi. Tämä johtuu osittain uutisten ja tiedon leviämisen nopeudesta digitaaliaikana, minkä ansiosta Andorra on noussut näkyvästi jokapäiväisissä keskusteluissa. Tässä artikkelissa tutkimme Andorra:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme sekä sen mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Andorran ruhtinaskunta Principat d’Andorra |
|
---|---|
Valtiomuoto | ruhtinaskunta perustuslaillinen monarkia |
Ruhtinaskumppanit Pääministeri |
Emmanuel Macron (Ranskan presidentti) Joan Enric Vives Sicília (La Seu d’Urgellin piispa) Xavier Espot Zamora |
Pääkaupunki |
Andorra la Vella (24 336 as.[1]) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 468 km² [2] (sijalla 180) |
– josta sisävesiä | ei merkittävästi |
Väkiluku (2024) | 86 280 [1] (sijalla 200) |
– väestötiheys | 184,4 as. / km² |
– väestönkasvu | 0,22 % (2013) |
Viralliset kielet | katalaani |
Valuutta | Euro (€) (EUR) |
BKT (2023) | |
– yhteensä | 2,859 mrd. euroa [3] (sijalla 167) |
– per asukas | 33 594 euroa[3] |
HDI (2019) | 0,868 [4] (sijalla 36) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 11,9 % |
– teollisuus | 33,6 % |
– palvelut | 54,5 % |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– kesäaika | UTC+2 |
Itsenäisyys Aragonian kruunusta |
1278 |
Lyhenne | AD |
– ajoneuvot: | AND |
– lentokoneet: | C3 |
Kansainvälinen suuntanumero |
+376 |
Tunnuslause | Virtus Unita Fortior |
Kansallislaulu | ”El Gran Carlemany” |
|
Andorran ruhtinaskunta (kat. Principat d’Andorra) eli Andorra (kat. Andorra) on kääpiö- ja sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneillä. Vuoristoisen maan keskikorkeus on Euroopan korkein, 1 996 metriä. Pinta-ala puolestaan on 468 neliökilometriä, mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 86 000, ja valtion pääkaupunki on Andorra la Vella.
Andorra on saanut nykyisen muotonsa jo 1200-luvun lopulla. Sillä on poikkeuksellisesti kaksi valtionpäämiestä, ruhtinaskumppanit Ranskan presidentti ja La Seu d’Urgellin piispa. Andorra oli pitkään syrjäinen ja eristynyt ruhtinaskunta, mutta se on 1900-luvulla kansainvälistynyt. Talouden painopiste on siirtynyt maataloudesta matkailuun ja finanssialalle. Andorran tärkeimmät kauppakumppanit ovat Espanja ja Ranska. Ulkomaankaupan tase on pahasti alijäämäinen, sillä maa joutuu tuomaan käytännössä kaikki kulutustavaransa ulkomailta. Andorran ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin 1993, ja sen jälkeen maa on liittynyt muun muassa Yhdistyneisiin kansakuntiin ja ottanut käyttöön euron.
Andorralaisista valtaosa on katolilaisia, ja maan virallinen kieli on katalaani. Andorra on saanut kulttuurivaikutteita sekä Ranskasta että Espanjasta, varsinkin Kataloniasta. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ovat monet keskiaikaiset romaanisen tyylin kirkot.
Andorra sijaitsee Pyreneiden vuoristossa Espanjan ja Ranskan välissä. Maan pinta-ala on 468 neliökilometriä, ja sillä on maarajaa 120,3 kilometriä.[5] Andorran keskikorkeus merenpinnasta on 1 996 metriä, minkä myötä se on korkeimmalla sijaitseva Euroopan maa. Andorra la Vella on 1 079 metrin korkeudessa Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Korkein vuori on 2 942 metriä korkea Coma Pedrosa.[6] Matalin kohta puolestaan on 840 metrin korkeudessa sijaitsevassa jokilaaksossa.[5]
Andorraa halkoo Y-kirjaimen muotoinen keskuslaakso, jossa sijaitsee suurin osa asutuksesta.[7] Asutus on keskittynyt viimeisimmän jääkauden aikana muodostuneisiin laaksoihin[8], koska ne ovat käytännössä Andorran ainoat tasaiset alueet. Keskuslaakso on muodostunut Andorran tärkeimmästä joesta Valirasta ja sen sivujoista Valira del Nordista ja Valira d’Orientista, jotka yhdistyvät Valiraksi Les Escaldesissa.[6] Toinen Andorran merkittävä joki on Ariège, ja se muodostaa osan Ranskan ja Andorran välisestä rajasta.[8] Andorrassa on lisäksi yli 60 pientä vuoristojärveä.[9]
Andorra sijaitsee Pyreneiden vuoriston geologisesti vanhimmassa osassa. Sedimenttikivet ovat jopa prekambrikaudelta 590 miljoonan vuoden takaa. Gneissi voi olla noin 500 miljoonaa vuotta vanhaa ja granodioriitti 305 miljoonaa vuotta vanhaa. Kallioperän geologinen historia on monimutkainen, sillä se on käynyt läpi kaksi vuorojonopoimutusta. Andorran kivissä näkyykin tämän takia merkkejä metamorfoosista. Kivihiilikaudella noin 300 miljoonaa vuotta sitten muodostui variskilaisen vuorojonopoimutuksen seurauksena vuoristo, joka kuitenkin kului paleotsooisen kauden aikana. Nykyisenkaltainen Pyreneiden vuoristo syntyi tertiäärikaudella alpiinisen vuorojonopoimutuksen seurauksena. Andorran kallioperässä magmakivilajeja on erityisesti maan pohjoisosassa sekä kaakkois- että lounaisosassa.[10]
Andorrassa vallitsee pääosin välimerellinen vuoristo-ilmasto.[7] Joillain alueilla ilmastossa on subarktisia piirteitä.[11] Vuoden keskimääräinen lämpötila on noin 5–10 °C.[11] Talvet ovat viileitä, mutta erityisen kylmiä vain korkeimmilla alueilla. Kesät ovat lauhkeita ja aurinkoisia.[12] Sadanta on kohtuullista vuoden ympäri ja vaihtelee vuosittain noin 800:sta 1 200 millimetriin.[11] Talvisin sateet tulevat lumena.[13]
Andorran pinta-alasta 38 prosenttia on metsän, 26 prosenttia niittyjen ja laidunmaiden, 20 prosenttia kivikkojen ja vuoristojen sekä 5 prosenttia kaupunkialueiden peitossa.[14] Maastonkorkeus vaikuttaa runsaasti kasvillisuuteen. Välimerellinen vaikutus näkyy erityisesti matalilla alueilla maan eteläosissa, jossa kasvaa muun muassa kastanjoita, jalopähkinöitä ja mäntyjä. Ylöspäin mentäessä puusto muuttuu männyiksi ja pihdoiksi, kunnes saavutetaan puuraja. Jokilaaksoissa kasvaa runsaasti erilaisia kukkivia kasveja, muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi. Puurajan yläpuolisilla alppiniityillä on puolestaan monia erilaisia ruohoja, orvokkeja, asterikasveja ja sammalia.[13] Andorrassa sijaitsee kolme luonnonpuistoa, joiden alueet ovat suojeltuja. Niiden alueilla kasvaa ainakin satoja kasvilajeja.[15]
Maastonkorkeus vaikuttaa runsaasti myös eläinten levinneisyyteen. Alavammilla alueilla elää yleisenä muun muassa oravia, villisikoja, kettuja, jäniksiä ja metsoja. Vuoristoissa elää muun muassa pyreneittengemssi, kiiruna ja partakorppikotka.[13]
Vanhimmat todisteet ihmisasutuksesta Andorrassa ovat 12 500 vuotta vanhat luunsirpaleet. Andorran asuttamista ovat hidastaneet pitkät ja lumiset talvet. Ensimmäiset ihmiset olivatkin todennäköisesti nomadeja. Ensimmäisiä vakituisia asukkaita olivat ilmeisesti ibereihin kuuluneet andosinot, jotka kreikkalainen historioitsija Polybios mainitsee.[16]
Andorra kuului Rooman valtakuntaan, mutta Rooma ei ollut kovinkaan kiinnostunut syrjäisestä alueesta. Vallattuaan Pyreneiden niemimaan islaminuskoiset maurit ottivat myös Andorran haltuunsa.[16]
Perimätiedon mukaan Kaarle Suuri antoi Andorralle erioikeuden palkkiona andorralaisten taistelusta maureja vastaan vuonna 788. Andorran laaksot mainitaan ensimmäisen kerran dokumentissa vuodelta 839. Siinä vahvistettiin Andorran kuuluvan espanjalaiselle Urgellin hiippakunnalle. Neljä vuotta myöhemmin Kaarle Kaljupää myönsi Andorran laaksot Urgellin kreivi Sunifredille. Andorran poliittinen valta säilyi Urgellin kreiveillä vuoteen 1007, jolloin Ermengol I siirsi puolet Andorrasta Urgellin piispoille. Ermengol VI luovutti vuonna 1133 loputkin Andorrasta piispojen hallintaan.[17][16]
Andorran asema häilyi 1200-luvulla. Urgellin piispat säilyttivät asemansa, mutta Andorra oli siirtynyt naimakauppojen seurauksena läänityksenä Foix’n kreiveille.[18] Nykyinen Andorran ruhtinaskunta syntyi lopulta vuosina 1278 ja 1288 tehdyissä sopimuksissa, joissa maan hallinto jaettiin Urgellin piispojen ja Foix’n kreivien välille.[19]
Andorran parlamentin edeltäjä maaneuvosto perustettiin 1419, kun ruhtinaskumppanit hyväksyivät joidenkin johtavien sukujen vaatimukset demokraattisesti valitusta poliittisesta elimestä.[20] Andorralaiset alkoivat 1400- ja 1500-luvuilla saada monia etuja, joista maa on myöhemminkin tunnettu. Esimerkiksi vuonna 1468 heidät vapautettiin kaikista Andorran ulkopuolelta markkinoille tulleiden tavaroiden veroista.[21]
Ranskan ruhtinaskumppanuus siirtyi 1589 Ranskan kuninkaalle, kun Foix’n kreivistä Henrik IV:stä tuli kuningas. Ranskan vallankumouksen jälkeen 1793 Ranska luopui ruhtinashallitsijan tittelistä, kunnes Napoleon palautti tittelin vuonna 1806. Pyreneiden niemimaan sodan loppuvaiheissa, vuosina 1812–1814, Andorra oli osa Ranskaa.[22] Ranskan presidentti sai ruhtinaskumppanin aseman vuonna 1870.[23]
Andorra oli vuosisatoja Pyreneiden keskellä eristyksissä muusta maailmasta, mutta ensimmäinen tie Espanjasta avattiin 1913 ja Ranskasta 1935.[20] Toisen maailmansodan aikana maa pysyi neutraalina. Andorran kautta kulki kuitenkin merkittävä salakuljetusreitti Vichyn Ranskasta Espanjaan.[24] Sodan jälkeen alkoi Andorran todellinen avautuminen, ja esimerkiksi vuonna 1952 se allekirjoitti ensimmäisen itsenäisesti hyväksymänsä kansainvälisen sopimuksen, Yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen.[25]
Matkailuelinkeinoon ja erityisesti hiihtomatkailuun alettiin panostaa 1950-luvulla. Matkailu toi Andorraan vaurautta ja uusia työpaikkoja, mikä puolestaan nopeutti väestönkasvua. Kun Andorrassa oli vuonna 1949 noin 5 900 asukasta ja vuoden 1960 väestönlaskennassa 8 392 asukasta, vuonna 1974 asukkaita oli jo noin 25 000 ja vuonna 1994 noin 55 000.[25]
Andorran politiikkaa uudistettiin 1900-luvulla ja erityisesti 1900-luvun lopulla. Kaikki yli 25-vuotiaat miehet olivat saaneet äänioikeuden jo 1933, ja naiset saivat sen vuonna 1970.[20] Lainsäädäntävalta ja toimeenpanovalta päätettiin puolestaan erottaa vuonna 1981.[20] Andorran uudistettu parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa 1982.[23] Òscar Ribas Reigin johtama ensimmäinen hallitus kaatui huhtikuussa 1984, kun se yritti talousongelmien takia ottaa käyttöön tuloveron.[23]
Perustuslakia alettiin muotoilla vuonna 1990, ja uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä 1993. Uusi perustuslaki säilytti edelleen valtionpäämiehen aseman Urgellin piispalla ja Ranskan presidentillä, mutta heidän rooleistaan tuli pitkälti seremoniallisia.[20] Uuden perustuslain ansiosta Andorran kansainvälinen asema selkiytyi ja parlamentilla oli mahdollisuus tehdä itsenäistä ulkopolitiikkaa.[26] Andorra liittyikin vielä samana vuonna Yhdistyneisiin kansakuntiin ja vuonna 1994 Euroopan neuvostoon.[23]
Andorra on 2000-luvulla pyrkinyt pääsemään eroon veroparatiisin maineestaan. Maassa löysennettiin maaliskuussa 2009 pankkisalaisuutta, jotta muut valtiot pystyisivät etsimään veropakolaisia ja rahanpesijöitä. Veropakolaisuutta pyrittiin hillitsemään lisää kesäkuussa 2013, jolloin Andorrassa otettiin käyttöön tuloverotus. Vuonna 2018 pankkisalaisuutta höllennettiin entisestään.[24][27] Uudistusten ansiosta esimerkiksi Euroopan unioni otti Andorran pois veroasioissa yhteistyöhaluttomien valtioiden harmaalta listalta.[28]
Andorra on parlamentaarinen ruhtinaskunta, jonka valtionpäämiehiä ovat ruhtinaskumppanit eli Urgellin piispa ja Ranskan presidentti[29], joilla molemmilla on yhtäläiset valtaoikeudet. Andorran perustuslaki vuodelta 1993 määrittelee maan itsenäiseksi oikeusvaltioksi, joka noudattaa demokratian ja sosiaalisuuden periaatteita. [30][31]
Andorran parlamentti vastaa lainsäädäntövallasta.[30][31] Parlamentti perustettiin 1419, ja se sai nykyisen muotonsa 1866. Sen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valmistaa ja hyväksyä lait, nimittää hallituksen päämies, hyväksyä valtionbudjetti ja valvoa hallituksen päätöksiä.[29] Parlamentissa on 28–42 jäsentä[30][31], jotka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Kaikki yli 18-vuotiaat Andorran kansalaiset voivat äänestää vaaleissa. Puolet edustajista valitaan kunnista ja toinen puoli koko valtion sisäisestä vaalipiiristä.[32][29]
Toimeenpanovalta on puolestaan hallituksella, joka koostuu parlamentin ja ruhtinaskumppanien valitsemasta hallituksen päämiehestä ja tämän valitsemista ministereistä. Se valitaan neljän vuoden kausiksi. Hallitus vastaa Andorran ulkomaansuhteista, maan hallinnosta ja poliisivoimien johtamisesta.[33] Pääministeriksi valitaan yleensä parlamentin suurimman puolueen johtaja. Vuoden 2023 parlamenttivaalien jälkeen pääministeriksi valittiin vaalit voittaneen Demòcrates per Andorran johtaja Xavier Espot Zamora. DA sai vaaleissa 14 paikkaa. Parlamenttiin valittiin myös uusi progressiivinen Concord (viisi paikkaa), Sosiaalidemokraattinen puolue (kolme paikkaa), konservatiivinen Andorra Endavant (kolme paikkaa), sosiaaliliberalistinen Ciutadans Compromesos (kaksi paikkaa) ja Acció per Andorra (yksi paikka).[34]
Maailmanpankin vuoden 2016 raportin mukaan Andorra oli yksi OECD:n poliittisesti vakaimmista maista.[32] Freedom Housen mukaan Andorra on myös poliittisesti vapaa maa. Vaalit ovat vapaita ja reiluja, ja puolueet voivat toimia vapaasti.[34]
Andorran kansalaisuuden voi saada kolmella tavalla. Kansalaisuuden saa, jos äiti on Andorran kansalainen tai molemmat vanhemmat asuvat pysyvästi maassa ja isä on syntynyt Andorrassa. Lisäksi kansalaiseksi voi päästä, jos on asunut maassa 25 vuoden ajan.[2] Tiukan kansalaisuuslain takia yli puolet maan asukkaista eivät ole kansalaisia eivätkä siksi voi äänestää.[34]
Andorra ei kuulu Euroopan unioniin, mutta toimii sen kanssa monilla aloilla läheisessä yhteistyössä, mikä alkoi virallisesti vuonna 1990.[24] Andorra on ollut YK:n jäsenvaltio vuodesta 1993 lähtien.[24]
Andorran puolustaminen on Ranskan ja Espanjan vastuulla,[2] mutta maalla on kuitenkin omat poliisivoimansa,[32] joiden vahvuus oli 237 henkilöä vuonna 2012.[22]
Andorralla on suurlähetystö Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa. Lisäksi sillä on konsulaatti Yhdysvalloissa. Andorrassa puolestaan on Ranskan ja Espanjan suurlähetystöt sekä 16 valtion konsulaatit.[35]
Andorran oikeusjärjestelmä koostuu maistraatista, raastuvanoikeudesta, rikosoikeudesta ja ylemmästä oikeudesta, jotka yhdessä vastaavat siviili-, rikos- ja hallinto-oikeudesta. Ylin oikeus valvoo muiden oikeuslaitosten toimintaa riippumattomasti. Perustuslaillinen oikeus puolestaan on korkein toimielin perustuslain tulkinnassa.[33]
Oikeuslaitos on itsenäinen, ja oikeudenkäynnit ovat Freedom Housen mukaan reiluja. Poliisi voi pitää epäiltyjä vangittuina 48 tunnin ajan ilman virallisten syytteiden nostamista.[34]
Andorrassa on seitsemän kuntaa[30][36], joista jokaisella on oma paikallishallintonsa. Comú on kunnan edustuksellinen ja hallinnollinen elin.[33]
Perinteisesti maassa oli kuusi kuntaa, kunnes vuonna 1978 Escaldes erotettiin Andorra la Vellasta. Asukasluvultaan suurin mutta pinta-alaltaan pienin kunta on Andorra la Vella, joka muodostaa Escaldes-Engordanyn kanssa maan tärkeimmän kaupunkimaisen alueen.[37]
Andorra on vapaan ja kehittyneen markkinatalouden maa, jossa tulot ovat Euroopan keskitason yläpuolella. Maa käyttää yhteisvaluutta euroa valuuttanaan.[2] Euro syrjäytti aikaisemmin käytössä olleet Ranskan frangin ja Espanjan pesetan vuonna 2002. Andorra solmi valuuttasopimuksen EU:n kanssa 30. kesäkuuta 2011[38], ja euron asema virallisena valuuttana vahvistettiin heinäkuussa 2011.[39] Maa voi myös laskea liikkeelle omia eurokolikoitaan.[38] Bruttokansantuote asukasta kohden oli vuonna 2023 noin 33 594 euroa.[3] Andorran talous onkin voimakkaasti sidottu sen rajanaapureiden Ranskan ja Espanjan talousnäkymiin.[40] Andorran talous kärsi pahoin koronapandemian takia, koska se hidasti matkailualaa. Talous on kuitenkin palautunut siitä, ja vuonna 2023 talouskasvu oli Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan 2,3 prosenttia.[41]
Työttömyysaste on Andorrassa pieni, sillä vuonna 2023 vain 1,6 prosenttia työvoimasta etsi töitä.[42][43] Samaan aikaan monet andorralaisyritykset joutuvat etsimään osaavia työntekijöitä Espanjasta ja Ranskasta.[44]
Andorran talous perustuu palveluille. Tähän on vaikuttanut toisaalta maan matkailulle suotuisa ilmasto ja toisaalta luonnonvarojen ja energiaresurssien puute.[45] Matkailu muodostaa suurimman osan Andorran taloudesta. Matkailuala on erikoistunut talvimatkailuun, mutta vierailijoita tulee myös muina vuodenaikoina. Vuonna 2016 Andorrassa kävi hieman yli kahdeksan miljoonaa vierailijaa.[46] Pankit ovat myös tärkeitä Andorran taloudelle. Maassa toimii kuusi pankkiyhtiötä.[47]
Teollisuustuotanto Andorrassa on pientä: vain 3,8 prosenttia yrityksistä on teollisuusyrityksiä ja vain 4,4 prosenttia työvoimasta on töissä teollisuudessa.[48] Tärkeimpiä teollisuustuotteita ovat tupakat ja sikarit, tekstiilit, nahka- ja puutuotteet sekä ruoka.[49] Vain kaksi prosenttia maan pinta-alasta on viljelykelpoista, perinteisesti tärkein maatalouden ala onkin lampaankasvatus. Myös tupakanviljely on tuottoisaa. Lisäksi ruista, vehnää, oliiveja sekä perunoita viljellään jonkin verran.[39]
Ulkomaankaupan tärkeimmät kumppanit ovat Espanja ja Ranska, jotka olivat melko tasaväkisiä vielä 1990-luvun alussa. Espanja on sittemmin ottanut paikan Andorran tärkeimpänä kauppakumppanina.[50] Andorran ulkomaankauppa on selvästi alijäämäistä, sillä maa joutuu tuomaan suurimman osan kulutustavarasta ulkomailta.[49]
Andorran vuosittainen sähkönkulutus on noin 220 miljoonaa kilowattituntia. Maan oma tuotanto on suunnilleen 100 miljoonaa kilowattituntia, joten se tuo suhteellisesti paljon sähköä ulkomailta. 61 prosenttia käytetystä sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, 23 % vesivoimalla ja 15 % muilla uusiutuvilla energianlähteillä.[2] Maan omasta energiantuotannosta yli 85 % tulee vesivoimasta, 14 % jätteistä ja 0,4 % aurinkopaneeleista.[51]
Andorrassa ei ole rautateitä eikä lentokenttää. Lähin lentokenttä sijaitsee Espanjan puolella, La Seu d’Urgellissa, 10 kilometrin päässä rajalta.[52] Andorrasta on hyvät maantieyhteydet Ranskaan sekä Espanjaan[39], ja maassa on yhteensä noin 320 kilometriä maanteitä.[2] Andorrassa on neljä päätietä, joista tie CG-1 kulkee Andorra la Vellasta lounaaseen Espanjan rajalle, CG-2 itään Ranskan rajalle[52] ja CG-3 pohjoiseen. Tie CG-4 puolestaan kulkee La Massanan kylästä itään Espanjan rajalle.[53] Maan asukkaita palvelee noin kymmenen linja-autolinjaa.[54] Maassa toimii myös kaupallisia helikopteriyrityksiä.[55]
Andorrassa on nykyaikainen puhelin- ja LTE-datansiirtotekniikka. Noin 83 prosentilla andorralaisista on kotona internet-yhteys[56], ja noin 98 prosenttia väestöstä käyttää internetiä. Lankapuhelinliittymiä oli huhtikuussa 2024 yli 52 000 ja matkapuhelinliittymiä yli 120 900. Laajakaistayhteyksiä oli yli 43 500.[2][57]
Andorran tilastokeskuksen arvion mukaan huhtikuuss 2024 maassa oli 86 280 asukasta,[1] joista lähes yhdeksän kymmenestä asuu kaupunkimaisilla alueilla.[39] Maaseudulla asuvien määrä on kasvanut 2000-luvulla.[58] Andorran väkiluku on kasvanut paljon 1900-luvun aikana, sillä vielä vuoden 1920 väestönlaskennassa oli asukkaita 4 309 ja vuonna 1960 noin 8 400.[59] Vuonna 1981 asukkaita oli jo yli 37 800 ja 1991 yli 59 000.[36] Väestönkasvu selittyy maahanmuuttajilla, joita Andorraan ovat houkutelleet hyvät palkat ja talous. Maahanmuuttajien takia ulkomaalaisten osuus Andorran väestöstä on kasvanut 1900-luvun alun jälkeen radikaalisti. Vuonna 1920 vain viisi prosenttia asukkaista oli ulkomaalaisia.[59] Huhtikuun 2024 tilastojen mukaan andorralaisia asukkaista oli 45,4 prosenttia. Espanjalaisia oli 23,8 prosenttia, portugalilaisia 10,0 prosenttia ja ranskalaisia 4,4 prosenttia.[1] Maan virallinen kieli on katalaani, muita yleisiä kieliä ovat myös espanja, ranska ja portugali.[2]
Andorran väestöpyramidissa nuorten ja vanhojen osuus on eurooppalaista keskitasoa pienempi. Syntyvyysaste, kokonaishedelmällisyysluku ja kuolleisuusaste ovat myös eurooppalaista tasoa pienemmät. Maan ikärakenteeseen ja matalaan kuolleisuuteen vaikuttavat erityisesti maahanmuuttajien liikkeet. Monet maassa asuvat ulkomaalaiset muuttavat myöhemmin elämässään takaisin kotimaahansa.[60]
Vuonna 2010 lähes 90 prosenttia Andorran väestöstä oli kristittyjä, joista suurin osa on katolisia. Maassa on myös jonkin verran protestantteja, ortodokseja sekä Jehovan todistajia.[61] Muslimeja on noin 0,6 prosenttia,[22] joista suurin osa pohjoisafrikkalaisia maahanmuuttajia. Maassa on myös pienet hindu- ja juutalaisvähemmistöt.[62] Hinduja on yhteensä 0,5 prosenttia ja juutalaisia alle 0,5 prosenttia.[22] Andorrassa ei ole virallista uskontoa, mutta katolisen kirkon jäsenillä on joitakin erityisoikeuksia.[63]
Andorrassa kaikki lapset käyvät koulua 4–16-vuotiaina, jolloin se on ilmaista julkisissa kouluissa. Andorran lain mukaan koulunkäynti on pakollista 6–16-vuotiaana. Maassa on rinnakkain kolme koulutusjärjestelmää. Andorralainen järjestelmä on Andorran hallituksen organisoima, mutta sen lisäksi maassa on espanjalainen ja ranskalainen järjestelmä.[64] Lukukaudella 2016–2017 maan koululaisista ja opiskelijoista 39 prosenttia noudatti andorralaista, 33 prosenttia ranskalaista ja 28 espanjalaista järjestelmää.[65] Andorralaisen järjestelmän suosio on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla, kun taas espanjalaisen järjestelmän suosio on hiipunut.[64] Käytännössä kaikki andorralaiset osaavat lukea.[39]
Korkeakoulutusta Andorrassa tarjoaa vuonna 1997 perustettu Andorran yliopisto. Pienen kokonsa vuoksi yliopisto tarjoaa vain rajoitetun määrän opintomahdollisuuksia.[66] Vuonna 2014 yliopistossa opiskeli 1 066 oppilasta.[67] Noin 70 prosenttia andorralaisista opiskelijoista käy yliopistonsa joko Ranskassa tai Espanjassa. Erityisen suosittuja opiskelukaupunkeja ovat Toulouse ja Barcelona.[66]
Maailman terveysjärjestö WHO listasi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Andorran terveydenhuoltojärjestelmän maailman kolmanneksi parhaaksi, ja samaan aikaan WHO:n mukaan maan elinajanodote oli 83,5 vuodella maailman korkein.[68] Vuonna 2013 Institute for Health Metrics and Evaluation -tutkimusinstituutin tilastojen mukaan Andorran elinajanodote oli miehillä 80,9 ja naisilla 86,6 vuotta.[69] Vuonna 2016 Andorran asukkaista 28 % oli ylipainoisia, ja ylipainoisuus on lisääntynyt maassa viisi prosenttiyksikköä vuosina 2000–2016.[58]
Andorrassa kaikki maan kansalaiset ja työluvan omaavat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja terveydenhoitopalveluihin. Jokaisen palkasta otetaan 18 prosentin sosiaaliturvavero, jolla rahoitetaan terveydenhoito. Siitä osan maksaa työnantaja ja osan työntekijä.[66]
Andorran kulttuuri on saanut paljon vaikutteita naapurimaista Ranskasta ja erityisesti Espanjan Kataloniasta. Ensimmäiset andorralaiset olivat katalaaninkielisiä heimoja. Andorra on katolinen maa siihen kuuluvine perinteineen. Maa eli pitkälle 1900-luvun puolelle saakka eristyksissä muusta maailmasta
Andorralainen keittiö on samantapainen kuin katalonialainen, vaikka siinä on vaikutteita myös ranskalaisesta keittiöstä.[70] 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla matkailu sekä siirtolaisuus ovat muokanneet myös kulttuurielämää. Andorrassa aloitettiin vuonna 1997 oma yliopistotasoinen opetus.[39] Merenelävät ja tuoreet maataloustuotteet ovat tärkeitä.[71] Erityisesti turska ja taimen[70] ovat perinteisesti Andorrassa paljon syötyjä kaloja. Sienet ja grillattu liha ovat myös yleisiä.[70] L'escudella on esimerkki perinteisestä andorralaisesta ruokalajista. Se on muhennos, joka valmistetaan sianlihasta ja kausivihanneksista.[72] Andorrassa järjestetään vuoden ympäri useita ruokatapahtumia, jotka osaltaan auttavat säilyttämään maan omaa ruokakulttuuria.[70]
Unescon maailmanperintöluettelossa on Andorrasta yksi kohde, Madriu-Claror-Perafitan laakso[73], joka kattaa noin yhdeksän prosenttia Andorran pinta-alasta. Se lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 2004[39] ja sen sisältämää aluetta muokattiin 2006. [74]
Andorrassa on paljon nähtävyyksiä, esimerkiksi kirkkoja ja museoita, ja siellä on säilynyt useita romaanisen tyylin aikaisia kirkkoja sekä monumentteja.[75] Lisäksi siellä on säilynyt joitakin goottilaisen ja barokin arkkitehtuurin aikaisia rakennuksia.[76] Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on Andorra la Vellassa sijaitseva Casa de la Vall, joka toimi maan parlamenttitalona vuosina 1702–2011. Pääkaupungissa sijaitsevat myös keskiaikainen kirkko Església de Santa Coloma sekä automuseo Museu Nacional de l'Automòbil.[77] Maan pääkaupungissa Seth Panisin linnassa on Seitsemän lukon arkku, jossa säilytettiin aiemmin maan tärkeimpiä asiakirjoja. Jokaisella pitäjällä oli yksi avain arkkuun, eli sen pystyi avaamaan vain kaikkien pitäjien edustajien läsnä ollessa.[78]
Andorralainen musiikki koostui pitkään uskonnollisista virsistä ja veisuista sekä perinteisistä kansanlauluista.[76] Kansantansseista tunnettuja ovat sardana ja marratxa.[79]
Kansainvälisesti tunnetuimmat andorralaiset muusikot ovat veljekset Lluís Claret ja Gerard Claret. Lluís on sellisti, ja hän on soittanut klassisten orkestereiden kanssa ympäri Eurooppaa. Gerard puolestaan on viulisti, joka on myös johtanut Andorran kansallisorkesteria.[80] Eurovision laulukilpailuihin Andorra osallistui ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin kilpailussa kuultiin ensimmäisen kerran katalaaninkielistä laulua.[81] Andorran kansallislaulu on El Gran Carlemany, jonka on säveltänyt isä Enric Marfany Bons ja sanoittanut Urgellin piispa ja maan ruhtinaskumppani Joan Benlloch i Vivó.[79]
Andorralaista kirjallisuutta ei ilmestynyt ennen 1800-lukua. 1900-luvulla andorralainen taide alkoi kukoistamaan, kun maan hallitus aloitti sen rahallisen tukemisen.[76] Tunnettuja andorralaisia kirjailijoita ovat muun muassa Antoni Morell, Ricard Fiter ja Michèle Gazier.[82] Myydyin kirjailija on lastenkirjoja, esseitä ja romaaneja kirjoittanut Albert Salvadó.[79]
Andorran mediakenttään vaikuttavat suurelta osin espanjalaiset ja ranskalaiset kanavat, joista monia pystyy Andorrassa katsomaan ja kuuntelemaan. Eteläranskalainen Sud Radio piti Andorrassa kotipaikkaansa.[83] Andorrassa toimii yli kymmenen radiokanavaa.[2] Maan ainoata televisiokanavaa hallinnoi kansallinen Ràdio i Televisió d’Andorra.[34] Maassa julkaistaan kolmea päivittäistä sanomalehteä.[84][32]
Andorran mediasisältöön vaikuttavat selvästi erilaiset liiketaloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset intressit. Andorran pankkien toiminnasta on erityisen vaikea uutisoida.[34]
Andorrassa on neljä virallista juhlapäivää, jolloin kaikki elinkeinoelämän toiminnot ovat suljettuina. Näiden lisäksi maassa on kymmenen muuta juhlapäivää, jolloin esimerkiksi tehtaat, pankit ja toimistot ovat kiinni.[85] Yksi tärkeimmistä juhlista on maan suojeluspyhimyksen Meritxellin Neitsyt Marian muistoksi järjestettävä juhla, jota juhlitaan Andorran kansallispäivänä 8. syyskuuta.[71]
Ajankohta | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi |
---|---|---|
1. tammikuuta | Uudenvuodenpäivä | Any nou |
14. maaliskuuta | Perustuslain päivä | Dia de la Constitució |
8. syyskuuta | Kansallispäivä (Meritxellin päivä) | Nostra Senyora de Meritxell |
25. joulukuuta | Joulupäivä | Nadal |
Andorran suosituin palloilulaji on rugby.[86] Andorralainen rugby union -joukkue VPC Andorra XV on pelannut Ranskan pääsarjassa. Espanjan pääsarjassa on puolestaan pelannut koripallojoukkue BC Andorra.[87] Jalkapallossa maa ei ole saanut menestystä. Andorran jalkapalloliitto perustettiin vuonna 1994 ja se liittyi Kansainväliseen jalkapalloliittoon 1996.[88] Vuoden 2024 heinäkuussa Andorran jalkapallomaajoukkue oli FIFA:n maajoukkuerankingissa sijalla 164.[89] Korkein sijoitus on ollut 125. vuonna 2005.[90]
Andorra on osallistunut jokaisiin kesä- ja talviolympialaisiin vuodesta 1976 lähtien. Maan pääkaupunki Andorra la Vella haki vuoden 2010 talviolympialaisia.[91] Andorra on lähettänyt olympialaisiin kahdesta kahdeksaan urheilijaa, mutta mitaleja maa ei ole saanut vielä yksistäkään kisoista.[92] Sen parhaan sijoituksen on hankkinut maantiepyöräilijä Emili Pérez, joka sijoittui Soulissa 1988 yhdeksänneksi. Maratonjuoksija Antoni Bernadó ja ampuja Joan Tomàs Roca ovat osallistuneet viisiin olympialaisiin. Roca oli 61-vuotias vuoden 2012 olympialaisissa.[93]
Kansainvälisesti Andorra on saanut jonkinlaista menestystä lähinnä talvilajeissa. Sophie Dusautoir Bertrand sijoittui pronssille vuoden 2009 hiihtoalpinismin Euroopan-mestaruuskilpailuissa ja Joan Verdu Sanchez samoin pronssille alppihiihdossa nuorten talviolympialaisissa 2012.[87] Vuonna 2019 Andorrassa järjestettiin alppihiihdon maailmancupin päätösosakilpailuja ensimmäistä kertaa.[94][95]
Maantiepyöräilyn Ranskan ja Espanjan ympäriajot ovat tehneet säännöllisesti visiittejä Andorraan.[96]