Metyylimetakrylaatti

Tänään puhumme Metyylimetakrylaatti:stä, aiheesta, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion ympäri maailmaa. Metyylimetakrylaatti on konsepti, josta on keskusteltu eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Metyylimetakrylaatti:n eri puolia ja sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Sukellamme Metyylimetakrylaatti:n yksityiskohtaiseen analyysiin sen alkuperästä sen päivittäisiin vaikutuksiin ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Metyylimetakrylaatti on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutus kasvaa edelleen ajan edetessä. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle saadaksesi lisää tietoa Metyylimetakrylaatti:stä!

Metyylimetakrylaatti
Tunnisteet
IUPAC-nimi Metyyli-2-metyylipropenoaatti
CAS-numero 80-62-6
PubChem CID 6658
SMILES CC(=C)C(=O)OC[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C5H8O2
Moolimassa 100,114 g/mol
Sulamispiste –48 °C[2]
Kiehumispiste 100–101 °C[2]
Tiheys 0,944 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Veteen 1,6 g/100ml [3]

Metyylimetakrylaatti (C5H8O2) on metakryylihapon metyyliesteri. Sitä käytetään pääasiassa muovien valmistuksessa.

Ominaisuudet

Metyylimetakrylaatti on huoneenlämpötilassa kirkasta nestettä. Yhdiste liukenee vain vähäisissä määrin veteen, mutta paremmin orgaanisiin liuottimiin kuten etanoliin, asetoniin ja dietyylieetteriin. Aine reagoi helposti muodostaen polymeerejä. Tämän vuoksi metyylimetakrylaatin joukkoon lisätään hydrokinonia, 4-metoksifenolia (hydrokinonin metyylieetteri) tai dimetyyli-t-butyylifenolia.[2][3]

Valmistus

Metyylimetakrylaattia valmistetaan tavallisemmin niin kutsutulla asetonisyanohydriinimenetelmällä, jota on käytetty vuodesta 1937 asti. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa asetoni reagoi vetysyanidin kanssa muodostaen asetonisyanohydriiniä. Seuraavassa vaiheessa asetonisyanohydriini reagoi väkevän rikkihapon kanssa muodostaen tuotteena metakryyliamidisulfaattia. Tämän jälkeen seuraa joko hydrolyysi tai metanolyysi metakryylihapoksi ja sivutuotteena muodostuu ammoniumvetysulfaattia. Metakryylihappo voidaan esteröidä metanolin kanssa metyylimetakrylaatiksi.[4][5]

Koska asetonisyanohydriiniprosessi tuottaa huomattavasti ammoniumvetysulfaattia sivutuotteena, on pyritty kehittämään myös muita menetelmiä metyylimetakrylaatin valmistamiseksi. Kehitettyjä prosesseja ovat muun muassa isobuteenin hapetus metakroleiiniksi ja edelleen metakryylihapoksi ja esteröinti, sekä yhdisteen valmistus propyynistä, hiilimonoksidista ja metanolista tai propeenista tai eteenistä, hiilimonoksidista ja vedestä.[2][4][5] Myös yhdisteen valmistamista metyylipropionaatista ja formaldehydistä on tutkittu.[6]

Käyttö

Valmistettu metyylimetakrylaatti käytetään pääasiassa akryylimuovien, kuten polymetyylimetakrylaatin valmistamiseen. Metyylimetakrylaattia käytetään myös kopolymeerien valmistuksessa. Metyylimetakrylaattipolymeerit ovat kovia ja niitä käytetään esimerkiksi hammaslääketieteessä proteeseina.[2][4][5][7]

Lähteet

  1. ↑ Methylmethacrylate – Substance summary NCBI. Viitattu 2. maaliskuuta 2012.
  2. ↑ a b c d e f Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 388. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  3. ↑ a b Metyylimetakrylaatin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 02.03.2012
  4. ↑ a b c Robert Wilczynski & Jamie Jerrick Juliette :Methacrylic Acid and Derivatives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003 Teoksen verkkoversio viitattu 02.03.2012
  5. ↑ a b c William Bauer Jr.: Methacrylic Acid and Derivatives, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Teoksen verkkoversio viitattu 02.03.2012
  6. ↑ PERP Program - Methyl methacrylate 2006. Nexant. Arkistoitu 8.7.2011. Viitattu 2.3.2012. (englanniksi)
  7. ↑ Hammasakryylit Työterveyslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.3.2012.