Tässä artikkelissa tutkimme Mika Väyrynen (jalkapalloilija, 1965):n aihetta perusteellisesti ja käsittelemme sen tärkeimpiä ja ajankohtaisimpia näkökohtia. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa, erilaisten lähestymistapojen ja näkökulmien kautta, jotka ovat kehittyneet ajan myötä. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä tänä päivänä, koska se on herättänyt laajaa keskustelua ja pohdintaa eri aloilla politiikasta kulttuuriin ja se on merkinnyt käännekohtaa erilaisten ongelmien käsittelyssä. Koko tämän artikkelin kehitystyön aikana analysoimme Mika Väyrynen (jalkapalloilija, 1965):n eri puolia, tutkimme sen vaikutuksia ja luomme tilaa tämän ilmiön kriittiselle pohdiskelulle.
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 16. tammikuuta 1965 | ||
| Syntymäpaikka | Espoo, Suomi | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1987–1990 | HJK | 66 | (23) |
| 1990 | Reipas | 5 | (1) |
| Yhteensä | 71 | (24) | |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Mika Väyrynen (s. 16. tammikuuta 1965 Espoo) on suomalainen uransa lopettanut jalkapalloilija.[1] Pelipaikaltaan hän oli hyökkääjä.[2]
Väyrynen pelasi Futisliigassa ja sen edeltäjässä Mestaruussarjassa vuosina 1987–1990 yhteensä 71 ottelua, joissa hän teki 24 maalia. Kaudella 1987 Väyrynen pelasi kuusi ottelua HJK:ssa ja voitti Suomen-mestaruuden. Väyrynen oli voittamassa HJK:ssa mestaruutta myös kaudella 1988, joka oli maalien määrällä mitattuna hänen parhaansa pääsarjassa – hän teki 24 ottelussa 14 maalia. Kaudella 1989 Väyrynen pelasi HJK:ssa niin ikään 24 sarjaottelua tehden yhdeksän maalia. Kaudella 1990 Väyrynen pelasi 12 liigaottelua maaleitta mestaruuden voittaneessa HJK:ssa ja lisäksi Reippaassa viisi ottelua, joissa hän teki yhden maalin.[1]
Väyrysen poika Tim Väyrynen (s. 1993) tunnetaan myös jalkapalloilijana.[3]