Moero
Nykyään Moero on erittäin ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Ajan myötä Moero:stä on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa, ja sen vaikutus näkyy jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Henkilökohtaisesta työelämään Moero on osoittautunut aiheeksi, joka ei jää huomaamatta ja herättää kiinnostusta asiantuntijoissa, tutkijoissa ja yleensäkin. Tässä artikkelissa tutkimme Moero:een liittyviä eri näkökohtia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.
Moero oli sairaalalaiva, jonka Neuvostoliiton pommikoneet upottivat Itämerellä toisessa maailmansodassa syyskuussa 1944.
Flensburger Schiffsbau-Gesellschaft rakensi aluksen Compagnie Maritime Belge du Congo -yhtiölle Belgian ja Kongon väliseen laivaliikenteeseen. Alus laskettiin vesille 15. maaliskuuta 1937. Saksalaisten aloittaessa hyökkäyksensä 10. toukokuuta 1940 alus oli Antwerpenissa. Se siirtyi Bordeaux’hon, jossa se jäi saksalaisten käsiin. Syyskuussa 1940 Moero nimettiin H16:ksi.[1]
Alus ajoi maaliskuussa 1943 karille Hangon edustalla, minkä jälkeen se oli Helsingissä telakalla korjattavana.
Sairaalalaivaksi muunnettu Moero lähti 21. syyskuuta 1944 Tallinnasta kohti Saksaa merkittynä punaisella ristillä, mutta 22. syyskuuta neuvostoliittolaiset pommikoneet upottivat sen. Laivalla oli arviolta 700 haavoittunutta ja 500 pakolaista, joista 655 kuoli tapauksen aikana.[1]