Muotkatunturin erämaa

Nykymaailmassa Muotkatunturin erämaa:stä on tullut yhä tärkeämpi. Muotkatunturin erämaa on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia yhteiskunnasta, politiikasta, taloudesta, kulttuurista, teknologiasta ja muusta. Tässä artikkelissa tutkimme Muotkatunturin erämaa:n merkitystä ja sen vaikutusta eri alueilla. Syvän ja yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Muotkatunturin erämaa:n roolia jokapäiväisessä elämässämme ja koko maailmassa.

Näkymä Peltojärvelle Peltoaivilta.

Muotkatunturin erämaa-alue (pohjoissaameksi Muotkeduoddara meahcceguovlu, inarinsaameksi Myeđhituoddâr meccikuávlu)[1] perustettiin 1991 erämaalailla samoin kuin 11 muutakin Lapin erämaa-aluetta. Muotkatunturien erämaa sijaitsee Lapin maakunnassa Utsjoen ja Inarin kuntien alueella. Pinta-alaltaan se on 1 570 km². Muotkatunturit ovat poronhoitoaluetta ja siellä harjoitetaan myös metsätaloutta.

Retkeilijöille ei ole merkittyjä reittejä, ja alueella on vain neljä autiotupaa. Alueen pohjois- ja keskiosissa on tunturikoivuvaltaista metsää sekä tunturipaljakkaa. Etelässä on laajoja soita, mäntymetsää sekä vaaroja ja yksittäisiä tunturinhuippuja. Erämaan sisällä sen lounaisosassa sijaitsee 23 neliökilometrin laajuinen Terstojängän soidensuojelualue. Merkittävimpiä vesistöjä ovat suurin järvi Peltojärvi ja siitä alkunsa saava Peltojoki sekä Kaamasjokeen laskeva Kielajoki sivuhaaroineen. Korkein tunturi on 590 metrin korkeuteen nouseva Kuárvikozzâ. Muita korkeita tuntureita ovat muun muassa Peltoaivi (567 m mpy.), Kálgoaivi (560 m) ja Gáisávárri (545 m).[1]

Aluetta rajoittaa etelässä Inarin–Angelin tie, lännessä Angelin–Karigasniemen tie, pohjoisessa Kaamasen–Karigasniemen tie ja idässä valtatie 4. Aluetta hoitaa Metsähallitus.

Lähteet

  1. ↑ a b Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 6.7.2023.

Aiheesta muualla

Erämaa-alueet