Mutulus

Nykymaailmassa Mutulus:stä on tullut erittäin ajankohtainen aihe ja sen vaikutukset näkyvät yhteiskunnan eri osa-alueilla. Sen vaikutus vaihtelee poliittisista ja taloudellisista näkökohdista kulttuurisiin ja sosiaalisiin näkökohtiin. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua kaikilla tasoilla akateemisista piireistä jokapäiväisiin keskusteluihin. Tässä artikkelissa tutkimme Mutulus:n eri puolia ja analysoimme sen nykyistä vaikutusta sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Mutulukset doorilaisessa korniisissa.

Mutulus (lat., mon. mutula) on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa doorilaistyyliseen korniisiin kuuluvan geisonin alapinnassa oleva koristeellinen riippulaatta. Sellainen oli sijoitettu geisonin alapintaan aina kunkin metoopin ja triglyfin kohdalle. Kukin mutulus oli koristeltu kolmella kuuden gutta-pisaran rivillä.[1][2]

Mutulukset jäljittelivät kiviarkkitehtuurissa alkuperäisten puisten kreikkalaisten temppeleiden ylempien rakenteiden parrujen ulkonevia päitä. Niissä olevat gutat puolestaan jäljittelivät puisia vaarnoja eli tappeja, joilla puuosat oli liitetty toisiinsa.[3] Doorilaisen taenian alapinnassa kunkin triglyfin kohdalla mutuluksia vastasivat regulat.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mutulus, regula”, Antiikin käsikirja, s. 356, 483. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
  2. ↑ Dinsmoor, William Bell: The Architecture of Ancient Greece, s. 393. W. W. Norton & Company, Inc., 1975. ISBN 0-393-04412-2
  3. ↑ Grout, James: Doric Order Encyclopaedia Romana. Viitattu 10.6.2019.