Mätässara

Nykymaailmassa Mätässara on ongelma, joka on saanut yhteiskunnassa merkitystä. Teknologian ja globalisaation myötä Mätässara:stä on tullut monien kiinnostava kohde, joka herättää keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Olipa kyse yliopistosta, työstä tai jokapäiväisestä elämästä, Mätässara on vaikuttanut ihmisiin eri puolilla maailmaa monin tavoin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Mätässara:n vaikutuksia ja kuinka se on vaikuttanut nykyajan elämän eri osa-alueisiin.

Mätässara
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: cespitosa
Kaksiosainen nimi

Carex cespitosa
L.

Katso myös

  Mätässara Wikispeciesissä
  Mätässara Commonsissa

Mätässaramätäs

Mätässara (Carex cespitosa) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, sarojen (Carex) sukuun kuuluva kasvilaji. Se muistuttaa jokapaikansaraa (Carex nigra) sekä piukkasaraa (Carex elata), mutta eroaa niistä muun muassa lehtien tyvituppien ulkonäön sekä kasvutavan perusteella.[1]

Mätässara kasvaa nimensä mukaisesti mättäinä, jotka ovat korkeita sekä tiiviitä ja koostuvat monista rennoista, pitkistä sekä kapeista lehdistä. Lehtien tyvitupet ovat kiiltävän punaruskeita. Mätässara on erilaistähkäinen saralaji ja sen kukintona oleva tähkistö koostuu yleensä yhdestä hedetähkästä sekä 1–3 emitähkästä. Alimman emitähkän tukilehti on kukintotähkistöä lyhyempi. Emikukat ovat kaksiluottisia, ja pullakot ovat vaaleanvihreitä. Tähkäsuomut ovat muuten mustia, mutta niissä on vaalea keskisuoni.[1]

Mätässara kasvaa kosteilla kalkkipitoisilla niityillä[1]. Mätässaraa tavataan laajalti Euraasian havu- ja lehtimetsävyöhykkeiillä Saksasta Itä-Siperiaan asti[2]. Suomessa mätässaraa tavataan sekä etelässä että pohjoisessa, yleisesti ottaen Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin maakunnissa[3]. Mätässara on Suomessa yleisimmillään Lapissa, hieman napapiirin pohjoispuolella[3].

Lähteet

  1. ↑ a b c Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Tuvstarr (Carex cespitosa) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 28.12.2017. (ruotsiksi)
  2. ↑ Den virtuella floran: Tuvstarr (Carex cespitosa) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 28.12.2017.
  3. ↑ a b Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Mätässara (Carex cespitosa) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 28.12.2017. (suomeksi)

Aiheesta muualla