Naisten Superpesis

Naisten Superpesis
Meneillään oleva kausi Talvisuperin kausi 2025
Superpesiksen logo
Laji	Pesäpallo
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1989
Edeltäjä	Pesäpallon SM-sarja
Toimitusjohtaja	Olli Aro
Motto	”Tunteiden palo”
Joukkueita	12
Hallitseva mestari	Manse PP
Eniten mestaruuksia	Kirittäret (12)
Sarjataso	1.
Alempi taso	Ykköspesis Suomensarja Maakuntasarja
TV	Nelonen Media Yle
Aiheesta muualla
Superpesis.fi
Infobox OK

Naisten Superpesis on Suomen pesäpallon korkein sarjataso. Naisten Superpesiksessä pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen Pesäpalloliiton sarjajärjestelmä. Superpesis-kaudet kestävät yleensä toukokuusta syyskuuhun. Kukin joukkue pelaa runkosarjassa 24 ottelua: kaksi ottelua toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen pelataan jatkosarjat, joissa ratkaistaan pudotuspeleihin selviytyvät 8 joukkuetta sekä putoamiskarsintaan sijoittuvat ja putoavat joukkueet.^[1] Superpesistä pelataan kaikkina viikonpäivinä. Arkena pelattavat ottelut pelataan iltaisin ja viikonloppu-ottelut iltapäivällä.^[2]

Naisten Superpesis perustettiin pesäpallon naisten pääsarjaksi vuonna 1989 Pesäpallon SM-sarjan tilalle.^[3] Joukkueet voivat pudota pääsarjasta Ykköspesikseen ja nousta sieltä takaisin. Naisten Superpesiksen televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla, joka lähettää kaikki naisten Superpesis-ottelut Ruutu-palvelussa vuoteen 2026 saakka.^[4] Televisiointisopimus tuottaa Pesäpalloliitolle arviolta 100 000 euron vuositulot.^[5] Sanoman ja Ylen välisen sopimuksen mukaan Yle näyttää kanavillaan vähintään kymmenen Superpesis-ottelua kaudessa.^[6] Naisten Superpesiksen toiminnasta vastaa Pesäpalloliiton omistama osakeyhtiö, jonka toimitusjohtajana toimii Olli Aro.^[7]

Naisten Superpesis on Suomen katsotuin naisten palloilusarja sekä Ruudun toiseksi katsotuin ohjelma. Superpesis-otteluita katsottiin vuonna 2021 yli miljoona kertaa.^[8][9] Kaudella 2023 Naisten Superpesiksen runkosarjan yleisökeskiarvo oli 661 katsojaa.^[10]

Naisten Superpesiksessä on pelannut sen perustamisen jälkeen 43 eri pesäpalloseuraa. Näistä 11 on voittanut sarjan mestaruuden: Kirittäret (12), Lapuan Virkiä (9), Pesäkarhut (3), Jyväskylän Kiri (2), Manse PP (2), Oulun Lippo (2), Ikaalisten Tarmo (1), Pattijoen Urheilijat (1), Siilinjärven Pesis (1), Vihdin Pallo (1) ja Viinijärven Urheilijat (1). Kirittäret on voittanut eniten mestaruuksia ja eniten peräkkäisiä mestaruuksia. Ainoastaan Lapuan Virkiä on pelannut jokaisella Naisten Superpesis-kaudella.

Naisten Superpesiksen lisäksi joukkueet osallistuvat talven harjoituskaudella Talvisuperiin. Naisten Superpesistä alempia sarjatasoja ovat Ykköspesis, Suomensarja sekä alueittain pelattavat Maakuntasarjat.

Naiset alkoivat ratkaista mestaruutta vuonna 1931. Mestaruus ratkaistiin siten, että ensiksi pelattiin aluemestaruuksista ja aluemestarit ratkaisivat Suomen mestaruuden keskinäisissä otteluissaan, joko pudotuspelein tai useampaan lohkoon jaettuna. Vuosina 1949–1954 mestaruus ratkesi lopullisesti PPL:n ja TUL:n mestareiden kohtaamisessa. Sarjamuotoisesti naisten mestaruudesta on pelattu vuodesta 1955 lähtien.

Naisten Superpesiksen yleisöennätys on Jyväskylän Kirittärien ja Lapuan Virkiän viidennessä loppuottelussa kaudella 2012 lukemin 3 781 katsojaa.^[11]

Naisten runkosarjassa pelataan 288 ottelua. Joukkueita naisissa on 12 jotka pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan sekä joukkuetta kohden kaksi lisäottelua, joiden otteluparit on määritelty viime kauden sijoitusten perusteella:

Manse PP, Tampere vs. Lapuan Virkiä

Seinäjoen Maila-Jussit vs. Kirittäret, Jyväskylä

Fera, Rauma vs. Joensuun Maila

Pesäkarhut, Pori vs. Mailattaret, Vaasa

Hyvinkään Tahko vs. Roihuttaret, Helsinki

Pöytyän Urheilijat vs. Laitilan Jyske

Jokaiselle joukkueelle kertyy runkosarjassa 24 ottelua.

Runkosarjan kuusi parasta etenevät suoraan puolivälieriin. 7.–10. sijoittuneet jatkavat puolivälieräkarsintaan, joka pelataan ottelupareina (7. vs. 10. ja 8. vs. 9.). Puolivälieräkarsinta pelataan paras kolmesta -järjestelmällä. Pudotuspeliparit muodostetaan runkosarjan sijoitusten perusteella. Kotietu on aina runkosarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella. Puolivälierät, välierät ja loppuottelu pelataan paras viidestä –järjestelmällä.

Runkosarjassa 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet pelaavat putoamiskarsinnan paras viidestä -järjestelmällä. Häviäjä putoaa Ykköspesikseen kaudelle 2026 ja voittaja jatkaa Superpesis-karsintaan Ykköspesiksen loppuottelun häviäjää vastaan. Ykköspesiksen loppuottelun voittaja nousee Superpesikseen kaudelle 2026. Superpesis-karsinnan voittaja pelaa Superpesiksessä ja häviäjä Ykköspesiksessä kaudella 2026.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Kaikki Superpesiksen tuomarit artikkelissa: Luettelo Superpesiksen tuomareista

Joukkue	Kaupunki	Kotistadion	Perustettu	Pelinjohtaja
Fera	Rauma	Otanlahden pesäpallokenttä	1958	Juho Kaikko
Hyvinkään Tahko	Hyvinkää	Pihkalan pesäpallostadion	1915	Marko Ruuskanen
Joensuun Maila	Joensuu	Mehtimäen pesäpallostadion	1958	Tommi Luostarinen
Kirittäret	Jyväskylä	Hippoksen pesäpallostadion	1999	Mattias Kitola
Lapuan Virkiä	Lapua	Lukkarilan pesäpallostadion	1907	Jussi Muilu
Laitilan Jyske	Laitila	Laitilan pesäpallostadion	1911	Sami Mäki
Mailattaret	Vaasa	Hietalahden pesäpallostadion	2015	Pekka Mäntymaa
Manse PP	Tampere	Kaupin pesäpallostadion	2011	Manu Vartia
Porin Pesäkarhut	Pori	Porin pesäpallostadion	1985	Jussi Haapakoski
Pöytyän Urheilijat	Pöytyä	Kaulanperän pesäpallokenttä	1945	Mika Lehto
Roihuttaret	Helsinki	Roihuvuoren pesäpallokenttä	1957	Jyrki Pellonperä
Seinäjoen Maila-Jussit	Seinäjoki	Seinäjoen pesäpallostadion	1932	Juha Antikainen

Fera

Tahko

JoMa

Kirittäret

LaJy

Virkiä

Manse

Pesäkarhut

Roihuttaret

SMJ

Mailattaret

PöU

Pääartikkeli: Luettelo pesäpallon Suomen-mestaruusmitalisteista

• Naisten Superpesiksen viralliset sivut
• Naisten Superpesiksen tulosseuranta