Narsissit
Nykymaailmassa Narsissit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Syntymisestään lähtien Narsissit on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja perusteellisia tutkimuksia. Narsissit:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväiseen elämään ja sen vaikutukseen yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Narsissit:n vaikutuksia nykyään, analysoimme sen vaikutuksia ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen sen merkityksestä nykymaailmassa.
| Narsissit | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: | Narsissikasvit Amaryllidaceae |
| Alaheimo: | Amaryllidoideae |
| Suku: |
Narsissit Narcissus L. |
| Katso myös | |
Narsissit eli kruununarsissit (Narcissus) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimon suku. Ne ovat monivuotisia sipulikasveja. Kukat ovat yleensä väriltään keltaisia, valkoisia tai keltavalkoisia ja niissä on lisäteriötorvi. Lehdet ovat kapeita, tasasoukkia ja tylpähköjä. Luonnossa narsisseja kasvaa Etelä-Euroopasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä. Narsisseista on kehitetty jo satoja vuosia erilaisia puutarhanarsisseja eri lajien risteytysten tuloksena. Puutarhamuotojen ulkokiehkuran kehälehdet ovat joko samanvärisiä kuin torvikin tai erivärisiä. Suomessa niitä kasvatetaan hyvin yleisesti koristekasveina pihoilla, puutarhoissa ja kasvihuoneissa. Tunnetuin laji on keltanarsissi eli pääsiäislilja (Narcissus pseudonarcissus).
Narsissit ovat myrkyllisiä, myös sipulit, siksi myyrät ja hiiret eivät koske niihin. Kasvit sisältävät lääkkeenäkin käytettävää galantamiinia, joka on antikoliiniesteraasi.[1]
Lajeja
Luonnonvaraisia narsisseja:
- pikkunarsissi (Narcissus asturiensis)
- virvanarsissi (Narcissus bulbocodium)
- syklaaminarsissi (Narcissus cyclamineus)
- nunnannarsissi (Narcissus jonquilla)
- luminarsissi (Narcissus minor)
- vititasetti (Narcissus papyraceus)
- ranskanvititasetti (N. papyraceus subsp. polyanthos)
- valkonarsissi (runoilijanarsissi) (Narcissus poëticus)
- hyrrävalkonarsissi (N. poëticus subsp. poëticus)
- tähtivalkonarsissi (N. poëticus subsp. radiiflorus)
- keltanarsissi eli pääsiäislilja (torvinarsissi) (Narcissus pseudonarcissus)
- isokeltanarsissi (N. pseudonarcissus subsp. major)
- pikkukeltanarsissi (N. pseudonarcissus subsp. pseudonarcissus)
- neidonnarsissi (Narcissus serotinus)
- sarjatasetti eli tasetti eli sarjanarsissi (Narcissus tazetta)
- orkideanarsissi (Narcissus triandrus)
- Narcissus watieri
Risteymiä:
- tähtinarsissi (Narcissus × incomparabilis) – valko- ja keltanarsissin risteymä.
- vihkotasetti (Narcissus × medioluteus) – valkonarsissin ja sarjatasetin risteymä.[2]
- kihlanarsissi (Narcissus × cyclazetta) – syklaaminarsissin ja sarjatasetin risteymä.
Puutarhalajikkeita
- torvinarsissit (mm. King Alfred)
- isotorviset eli maljatorviset narsissit
- pienitorviset narsissit
- kerrannaiskukkaiset (kerrotut) narsissit
- valkonarsissi
- tähtinarsissit (mm. keltanarsissi eli pääsiäislilja)
- pienikokoiset narsissit
- Triandrus-narsissit
- syklaaminarsissit
- orkideanarsissit
- Jonquilla-narsissit
- Tazetta–sarjanarsissit (Poetaz-narsissit)
- Bulbocodium-narsissit
- Poeticus-narsissit
Lähteet
- Hay, Roy & Synge, Patrick M.: Puutarhan ja kodin koristekasvit, s. 467–468. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07457-8
- Schauer, Thomas & Caspari, Claus: Luonnonkasvit: Suuri maastokäsikirja, s. 138. (suomeksi toim. Arto Kurtto) Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-3886-9
Viitteet
- ↑ Lubbe, A., Pomahacová, B., Choi, Y. H. & Verpoorte, R.: Analysis of metabolic variation and galanthamine content in Narcissus bulbs by 1H NMR Phytochemical Analysis. tammikuu 2010. National Institutes of Health. Viitattu 2.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7