Natanael Beskow
Tässä artikkelissa tutkimme Natanael Beskow:een liittyviä eri näkökohtia, ymmärrämme sen merkityksen ja sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaan. Analysoimme sen alkuperästä nykytilanteeseen, kuinka Natanael Beskow on onnistunut vaikuttamaan jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Käsittelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Natanael Beskow:stä ja pyrimme ymmärtämään sen merkityksen eri yhteyksissä. Lisäksi tarkastelemme Natanael Beskow:een liittyviä mahdollisia haasteita ja mahdollisuuksia sekä niiden vaikutusta tulevaisuuteen. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan Natanael Beskow:n roolia nykymaailmassa ja kuinka se jatkaa todellisuutemme muokkaamista.
Fredrik Natanael Beskow (7. maaliskuuta 1865 Hallingsberg, Småland – 8. lokakuuta 1953 Danderyd, Tukholman lääni) oli ruotsalainen saarnaaja, kirjailija, taiteilija ja rehtori.
Beskow suoritti ylioppilastutkinnon 1883 ja teologis-filosofisen tutkinnon 1884. Hän opiskeli Tukholman taideteollisessa korkeakoulussa 1888–1892 ja työskenteli taiteilijana. 1895 hän suoritti käytännöllisen teologisen tutkinnon ja tuli saarnaajaksi Djursholmiin, Danderydiin. Hän ei kuitenkaan voinut kokosydämisesti yhtyä kirkon tunnustukseen, eikä siten voinut ottaa pappisvihkimystä, mutta toimi säännöllisesti saarnaajana Djursholmin kappelissa. Vaikka hän torjui sitoutumisen johonkin tiettyyn kirkkokuntaan, korosti hän kristinuskon asemaa yhteiskunnassa ja ihmisten välisessä elämässä. Beskow oli radikaalipasifisti, ja hän oli ehdolla Nobelin rauhanpalkintoon 1947, mutta ei saanut sitä. Hänen vaimonsa Elsa Beskow oli tunnettu satujen kirjoittaja.[1] Heidän poikansa oli taidemaalari Bo Beskow.[2]
Hän oli Djursholmin yhteiskoulun rehtori 1897–1909. Hän perusti 1912 Ruotsin ensimmäisen setlementin, Birkagården, ja toimi sen johtajana 1912–1946 sekä Birkagårdenin kansankorkeakoulun rehtori 1916–1930. Hänestä tuli Lundin yliopiston kunniatohtori 1943. Hän oli puheenjohtaja kristillis-humanistisessa seurassa "Förbundet för Kristet Samhällsliv" 1918–1943. Hän oli naisten äänioikeuden puolustaja.[3][1]
Beskow oli pidetty saarnaajana ja julkaisi useita saarnakokoelmia. Hän oli myös merkittävä virsirunoilija ja oli jäsenenä Ruotsin kirkon virsikirjakomiteassa 1919 sekä 1934–1936. Ensimmäisen virtensä hän julkaisi 1883 ja hänen virsiään oli Ruotsin kirkon aikaisemmissa virsikirjoissa (vuoden 1921 lisävihko ja vuoden 1937 virsikirja). Hän on myös kääntänyt ja muokannut virsiä.[4][3]
Suomen vapaitten suuntien laulukirjassa Hengellinen laulukirja on kaksi hänen kirjoittamaansa laulua:
- 612 Oi riemuisa päivä, jot' toivoa saamme (Ack saliga dag)
- 628 Synnit poissa, autuutta, oi! ("Utan synd" - ack saliga ord)
Suomenruotsalaisessa virsikirjassa on neljä hänen virttään:
- 140 Ack saliga dag (314 Ruotsin kirkon virsikirjassa ja Den svenska psalmboken 1986)
- 399 Tränger i dolda djupen (26 Ruotsin kirkon virsikirjassa ja Den svenska psalmboken 1986 )
- 478 Ditt verk är stor (95 Ruotsin kirkon virsikirjassa ja Den svenska psalmboken 1986 )
- 479 Kärlek av höjden (92 Ruotsin kirkon virsikirjassa ja Den svenska psalmboken 1986 )
Ruotsin kirkon virsikirjassa on seitsemän hänen kirjoittamansa virttä:
- 26 Aina kun tyynnyn miettimään (Tränger i dolda djupen, suom. Per Boreman 1943, Oskari H. Jussila 1944, uud.suom. Anna-Maija Raittila 1996)
- 92 Nyt sydämeemme rakkautesi paina (Kärlek av höjden, suom. Per Boreman 1939, uud. suom. Niilo Rauhala 1997)
- 95 On työsi suuri, Jumala (Ditt verk är stor, suom. Per Boreman 1944 uud. suom. Niilo Rauhala 1995)
- 162 Aurinko suveen uuteen (Som solen om våren stiger, suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1996)
- 314 Ah autuas päivä, kun toivomme täyttyy (Ack saliga dag, suom. Lauri Pohjanpää 1923, uud. suom. Anna-Maija Raittila 1984 ja 1995)
- 380 Isä, Luoja olevaisen (Fader, du som livet tänder, suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs ja Niilo Rauhala 1998)
- 508 Taas saapuu ilta hiljainen (Nu kommer kväll med vilans bud, suom. Per Boreman 1946, uud. suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
Hengellisiä lauluja ja virsiä -kirjassa on seitsemän hänen kirjoittamaansa lauluaː
- 69 Kun nousee valossansa (Som solen om våren stiger, suom. Per Boreman)
- 179 Katsetta hengen tutkivan (Tränger i dolda djupen Suom. Pauli Vaalas 1951)
- 361 On kaikki maailmassa (Vad är all lust på jorden, suom. Martti Ruuth 1903)
- 363 Oi, kestä, sä lauma pienoinen (Suom. Martti Ruuth 1903
- 402 Valtavana soi yli merten ja maan (Väldigt går ett rop över land, över hav , suom. Lauri Pohjanpää 1923)
- 533 On riemuisa päivä, jot’ toivoa saamme (Ack saliga dag, suom. Mikael Nyberg 1921)
- 543 ”Synnit poissa”, - autuutta oi ("Utan synd" - ack saliga ord, suom. Hilja Haahti 1921)
Siionin laulut -kirjassa on yksi hänen kirjoittamansa laulu:
- 292 Synnit poissa, autuutta oi! ("Utan synd" - ack saliga ord)
Lähteet
- ↑ a b Natanael Beskow historiesajten.se. Viitattu 26.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Beskow Nationalencyklopedin. Viitattu 7.10.2024. (ruotsiksi)
- ↑ a b Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 53. Stockholm: Gummesons, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 31. Visby: Wessmans musikförlag, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Muut | |
