Nils Brandt

Nykymaailmassa Nils Brandt on saavuttanut kiistattoman merkityksen eri alueilla. Nils Brandt on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen vaikutuksesta yhteiskuntaan aina populaarikulttuuriin. Olipa kyse musiikin, elokuvan, politiikan tai minkä tahansa muun median kautta, Nils Brandt:stä on tullut toistuva keskustelunaihe ja ehtymätön keskustelun ja pohdinnan lähde. Tässä artikkelissa tutkimme Nils Brandt:n eri puolia ja analysoimme sen nykyistä vaikutusta sekä sen ennustetta tulevaisuudessa.

Leif Wager, Hilkka Östman ja Nils Brandt vuonna 1968 viihdeohjelman Var är min stora ludiga nalle? mainoskuvassa.

Nils Gunnar ”Nisse” Brandt (13. tammikuuta 1932 Porvoo – 5. kesäkuuta 1990 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä.[1]

Brandt teki pitkän uran Helsingin ruotsinkielisissä teattereissa ja elokuvissa joita tehtiin sekä Suomessa että Ruotsissa.[2] Brandt ei ollut ulkonäkönsä takia juuri sankarirooleissa vaan useammin työmiehenä: apteekkarina, autoilijana tai poliisikonstaapelina. Ruotsalaisissa Veijarikopla-elokuvissa (Jönssonligan) hän esitti yhtä päähenkilöistä, Rockya. Brandt esiintyi myös Ingmar Bergmanin elokuvassa Fanny ja Alexander (1982).

Brandt esiintyi myös useissa TV-sarjoissa. Vuosina 1960–1961 hän oli Unga Teaternin ensimmäinen johtaja.[3]

Brandt sai Pro Finlandia -mitalin 1989.

Valikoitu filmografia

Lähteet

  1. ↑ Nils Brandtin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
  2. ↑ Nils Brandt Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
  3. ↑ Historik Unga Teatern. Arkistoitu 3.1.2017. Viitattu 1.1.2009. (ruotsiksi)


Aiheesta muualla