Tässä artikkelissa tutkimme Novgorodin alueen hallinnollinen jako:n aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä jokapäiväisen elämän eri alueilla. Ymmärtääksemme tätä ilmiötä paremmin perehdymme sen historiaan, analysoimme eri näkökulmia ja annamme äänen alan asiantuntijoille. Kaikilla näillä sivuilla kehotan lukijaa pohtimaan Novgorodin alueen hallinnollinen jako:tä eri näkökulmista ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään siitä. Toivon, että tämä artikkeli osoittautuu tiedon ja inspiraation lähteeksi ja rikastuttaa Novgorodin alueen hallinnollinen jako:n ympärillä käytävää vuoropuhelua.
Novgorodin alue jakaantuu hallinnollisesti yhteen kaupunkipiirikuntaan sekä 21 kunnallispiiriin, jotka käsittävät 21 kaupunkikuntaa ja 106 maalaiskuntaa[1].
Vuonna 1944 Novgorodin alue jakautui Batetskin, Belebjolkan, Borovitšin, Demjanskin, Dregelin, Holmin, Hvoinajan, Kresttsyn, Ljubitinon, Lytškovon, Malaja Višeran, Molvotitsyn, Mošenskojen, Mstan, Novgorodin, Okulovkan, Opetšenski Posadin, Pestovon, Poddorjen, Polan, Soltsyn, Staraja Russan, Šimskin, Tšudovon, Utorgošin, Valdain, Volotin ja Zalutšjen piireihin. Yhteensä piirejä oli 28. Samana vuonna Holmin piiri liitettiin Velikije Lukin alueeseen.
Vuonna 1958 Pihkovan alueeseen kuulunut Holmin piiri liitettiin jälleen Novgorodin alueeseen.
Vuonna 1960 lakkautettiin Opetšenski Posadin piiri ja seuraavana vuonna lakkautettiin Belebjolkan ja Zalutšjen piirit.
Vuonna 1963 lakkautettiin Batetskin, Dregelin, Hvoinajan, Kresttsyn, Ljubytinon, Lytškovon, Malaja Višeran, Molvotitsyn, Mošenskojen, Mstan, Poddorjen, Polan, Šimskin, Tšudovon, Utorgošin ja Volotin piirit. Ljubytinon piiri perustettiin uudelleen jo seuraavana vuonna, Hvoinajan, Kresttsyn, Malaja Višeran, Mošenskojen, Poddorjen, Tšudovon ja Volotin piirit vuonna 1965. Vuonna 1966 muodostettiin Batetskin ja Marjovon piirit, vuonna 1968 Parfinon piiri ja vuonna 1973 Šimskin piiri.