Nystykämmekät

Seuraavassa artikkelissa analysoimme perusteellisesti Nystykämmekät:ta, kuvaa/aihetta/päivämäärää, joka on viime aikoina kiinnittänyt yleisön huomion. Seuraavilla riveillä tutkimme sen alkuperää, sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen. _Var1 on synnyttänyt kiivasta keskustelua asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten välillä, ja siksi on tärkeää ymmärtää tämän ilmiön kaikki puolet. Ilmestymisestään lähtien Nystykämmekät on vapauttanut ristiriitaisten mielipiteiden aallon, ja tavoitteenamme on laatia puolueeton ja kattava analyysi, jonka avulla lukija voi muodostaa tietoisen mielipiteen aiheesta.

Nystykämmekät
Tuoksunystykämmekkä (Oncidium ornithorhynchum)
Tuoksunystykämmekkä (Oncidium ornithorhynchum)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Nystykämmekät Oncidium
Sw.
Katso myös

  Nystykämmekät Wikispeciesissä
  Nystykämmekät Commonsissa

Nystykämmekät (Oncidium) on suku, joka kuuluu heimoon kämmekkäkasvit (Orchidaceae). Sen lajeja on hyötykäytössä koristekasveina, huonekasvina.[1]

Nystykämmeköihin kuuluu yli 450 lajia ikivihreitä orkideoita, jotka ovat epifyyttisiä, litofyyttisiä tai maassa kasvavia. Niitä esiintyy luonnossa Meksikossa, Keski-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja Länsi-Intiassa. Kasvavat vaihtelevissa ympäristöissä merenpinnasta 3000 metrin korkeudelle. Jotkin nystykämmekät ovat tiiviskasvuisia ja pienilehtisiä. Muilla lajeilla varsimukulasta kasvaa yksi suuri tai kaksi pienempää lehteä. Kukat ovat tavallisesti keltaisia ja niiden huuli on huomattavan suuri.[2]

Viljellyt nystykämmekät viihtyvät viileässä tai keskilämpimässä ilmassa. Niitä kasvatetaan epifyyttien ruukkuseoskasvualustassa tai kaarnan pinnalla tai korissa.[2]

Lajeja

Oncidium flexuosum.

Lähteet

  1. ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  2. ↑ a b Brickell, Christopher & Cathey, H. Marc: A to Z Encyclopedia of Garden Plants (The American Horticultural Society). DK Publishing 2004. ISBN 0-7566-0616-0.

Aiheesta muualla