Nykymaailmassa Olofströmin kunta:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Olofströmin kunta on herättänyt monien huomion ja herättänyt intohimoista keskustelua eri aloilla yhteiskunnallisesta vaikutuksesta populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme kattavasti Olofströmin kunta:n eri puolia, analysoimme sen kehitystä ajan mittaan, sen merkitystä nykyään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Olofströmin kunta:stä tarjotaksemme lukijoillemme täydellisen ja tasapainoisen näkemyksen tästä kiehtovasta aiheesta.
Olofströmin kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Blekingen lääni |
Maakunta | Blekinge |
Keskustaajama | Olofström |
Kuntakoodi | 1060 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 389,79 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 13 263 |
– Väestötiheys | 34,0 as./km² |
Olofströmin kunta (ruots. Olofströms kommun) on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Blekingeen. Kunnan keskustaajama on Olofström.[3]
Kunnan maapinta-ala on 389,79 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 263 henkeä (31.12.2021).[2]
Olofströmin taajama on kasvanut rautatehtaan ympärille, joka perustettiin vuonna 1735. Kunnan suurin työllistäjä on Volvo Personvagnar AB:n koritehdas. Olofströmiin muutti 1960- ja 1970-lukujen taitteessa paljon suomalaisia siirtolaisia töihin Volvon tehtaalle. Kunnassa asuu edelleen paljon siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään, joten monet paikallisista puhuvat suomen kieltä. Olofströmin Jämshögistä oli kotoisin Nobel-kirjailija Harry Martinson.
Kunnassa on paljon nähtävyyksiä, siellä on useita museoita, kirkkoja, taidegallerioita ja vastaavia, myöskään luontoa unohtamatta. Monet nähtävyyksistä ovatkin juuri tehtaisiin tai ajoneuvoihin liittyviä. Blekingen korkein huippu Rävabacken (189,65 m) sijaitsee kunnan pohjoisosassa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 20,33 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Uusien kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 Listerin kihlakunnassa sijainneeseen Jämshögin pitäjään perustettiin Jämshögin maalaiskunta. Jo 16.10. samana vuonna siitä erotettiin Kyrkhultin maalaiskunta. Seuraava jako tapahtui vuonna 1941, jolloin Jämshögistä erotettiin Olofströmin kauppala. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Jämshög ja Kyrkhult liitettiin vuonna 1967 Olofströmin kauppalaan. Vuonna 1971 kauppala muuttui nykyiseksi Olofströmin kunnaksi, kun Ruotsi siirtyi yhteen kuntamuotoon.
Nykyinen vaakuna on entisen Olofströmin kauppalan vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli oma vaakuna.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 964 | 22,5 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 710 | 5,4 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 974 | 7,4 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 8 522 | 64,7 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 739 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 175 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 7,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 169 894 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 76 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,4 | 3,1 | |
jalostus | 51,1 | 39,2 | |
palvelut | 44,9 | 55,8 | |
tuntematon | 1,6 | 1,9 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 6 225 | 5 394 | |
työpaikkaomavaraisuus | 115,4 |
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 693 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Olofström | 7 327 |
2 | Jämshög | 1 494 |
3 | Kyrkhult | 937 |
4 | Vilshult | 314 |
5 | Gränum | 223 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Olofströmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 5 | 5 | 6 | 6 | 4 | 6 | 5 | 5 | 3 | 5 | 5 | 5 | 5 | ||
Keskustapuolue | 10 | 10 | 8 | 8 | 5 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 7 | ||
Liberaalit | 4 | 4 | 5 | 2 | 5 | 4 | 4 | 3 | 3 | 11 | 4 | 2 | 1 | 0 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 4 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 21 | 25 | 27 | 28 | 27 | 28 | 25 | 27 | 23 | 20 | 25 | 25 | 25 | 21 | ||
Vasemmistopuolue | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 5 | 7 | 6 | 4 | 4 | 3 | 3 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 7 | 11 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [20] | 41 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.