Oskari Kunnassalo

Nykyään Oskari Kunnassalo on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Oskari Kunnassalo on ollut keskustelun, tutkimuksen ja spekuloinnin kohteena. Oskari Kunnassalo:n historia ulottuu vuosisatojen taakse, ja se on kehittynyt ja sopeutunut kulttuurisiin ja teknologisiin muutoksiin, ja siitä on tullut ajankohtainen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Oskari Kunnassalo:n vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri alueilla ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi analysoimme Oskari Kunnassalo:een liittyviä uusimpia trendejä ja löytöjä tarjoamalla kattavan kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.

Oskari Kunnassalo
Kansanedustaja
1.2.1911–1.2.1914
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Mikkeli
Henkilötiedot
Syntynyt17. huhtikuuta 1856
Toholampi
Kuollut28. joulukuuta 1931 (75 vuotta)
Heinolan mlk
Ammatti rakennusmestari, kirjansitoja

Oskari Kunnassalo (vuoteen 1906 Oskar Sirén,[1] 17. huhtikuuta 1856 Toholampi – 28. joulukuuta 1931 Heinolan mlk) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1911–1914.[2]

Elämä

Oskari Kunnassalon vanhemmat olivat talollinen Zachris Matinpoika ja Maria Antintytär. Kunnassalo työskenteli maatalous- ja rakennustöissä kotipitäjässään ja vuodesta 1877 lähtien Sysmässä.[2] 1890-luvun lopussa hän toimi rakennusurakoitsijana Heinolassa, kunnes teki vararikon vuonna 1900.[3]

Vuonna 1902 Kunnassalo perusti Heinolaan kirjansitomon.[4] Hän toimi myös Heinolan työväentalon vahtimestarina ja urakoi sen laajennuksen 1910.[2][5] Rakennusmestarin titteliä käyttänyt Kunnassalo valittiin eduskuntaan 1911.[6] Keväällä 1915 paljastui, että Kunnassalo oli työväenyhdistyksen rahastonhoitajana toimiessaan kavaltanut usean vuoden kuluessa yli 2 300 markkaa yhdistyksen varoja. Kunnassalo sai 2 vuoden 6 kuukauden vankeustuomion, jonka lisäksi hänet julistettiin konkurssiin.[7][8]

1920-luvun alussa Kunnassalo piti jälleen kirjansitomoa Heinolassa, mutta joutui jättämään työnsä terveysongelmien vuoksi. Kunnassalo vietti viimeiset vuotensa Lusin kunnalliskodissa, jossa hän kuoli 75-vuotiaana joulukuussa 1931.[9]

Perhe

Oskari Kunnassalon ensimmäinen puoliso oli Liisa Höglund, jonka kanssa hän oli avioliitossa 1877–1891. Vuonna 1892 Kunnassalo avioitui Maria Alviina Törnroosin kanssa.[2] Pariskunnalla oli kaksi poikaa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Nimenmuutoksia. Työmies, 12.5.1906, nro 109, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.
  2. ↑ a b c d Oskari Kunnassalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 7.4.2009.
  3. ↑ Vararikkoja. Jyränkö, 11.9.1900, nro 106, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.
  4. ↑ Kirjoja sidotaan. Lahden Lehti, 25.10.1902, nro 82, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.
  5. ↑ Työväenyhdistyksen rakennustoimikunta. Lahti, 24.12.1907, nro 199, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.
  6. ↑ Ilmoitus. Mikkelin Sanomat, 19.1.1911, nro 7, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.
  7. ↑ Nurminen, Pertti: Aatteesta ammatiksi – puoluetyötä ja punapääomaa : Julius Nurmisen ja Anna Haverisen (ent. Nurminen) elämä ja toiminta työväenliikkeen järjestöaktiiveina 1900-luvun alkukymmeninä, s. 149. (Väitöskirja) Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2016. ISBN 978-952-59764-0-3 Teoksen verkkoversio (PDF).
  8. ↑ Kunnassalo konkurssiin. Heinolainen, 11.10.1922, nro 2, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.
  9. ↑ Oskar Kunnassalo †. Heinolainen, 29.12.1931, nro 146, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.6.2024.