Tässä artikkelissa tarkastellaan Paavillinen tiedeakatemia:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Se analysoi, kuinka tämä vaikutus on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja suhtautua ympäristöömme. Paavillinen tiedeakatemia on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla psykologiasta taloustieteeseen, mukaan lukien politiikka ja teknologia. Kautta historian Paavillinen tiedeakatemia:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltavaa nykyään. Tässä artikkelissa käsitellään Paavillinen tiedeakatemia:n laajuutta yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen vaikutuksia nykymaailmaamme.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Paavillinen tiedeakatemia (lat. Pontificia Academia Scientiarum) on Vatikaanivaltiossa sijaitseva vuonna 1936 perustettu akatemia. Se toimii nykyään Vatikaanin puutarhojen alueella, missä ovat myös Paavillinen yhteiskuntatieteiden akatemia ja Pyhän Tuomas Akvinolaisen Paavillinen akatemia.
Akatemia juontaa juurensa Accademia dei Lincei -nimiseen edeltäjäänsä. Paavi Pius XI:n aikana akatemia perustettiin uudelleen Paavillinen tiedeakatemia -nimellä.
Nykypäivänä akatemian jäseniin kuuluu joukko maineikkaita tutkijoita. Akatemian nykyisetmilloin? jäsenet ovat:
Akatemian historiassa sen jäseniin on kuulunut myös lukuisa joukko henkilöitä, jotka on myöhemmin palkittu Nobel-palkinnolla. Moni jäseniksi katsottavista nobeliseista on myös toiminut akatemian jäsenenä ennen palkintonsa saamista.
Akatemian jäsenistä Nobel-voittajia ovat: