Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia kaikkea, joka liittyy Oiva Linturi:een. Oiva Linturi on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Oiva Linturi on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut sekä henkilökohtaiseen että sosiaaliseen tasoon. Lisäksi sen vaikutus on ylittänyt rajat ja synnyttänyt keskustelua ja tutkimusta eri aloilla. Tämän artikkelin kautta sukeltamme Oiva Linturi:n maailmaan ymmärtääksemme sen merkityksen nykyään ja pohtiaksemme sen roolia jokapäiväisessä elämässämme.
Väinö Oiva Urho Linturi (synt. Lindroth, 18. heinäkuuta 1892 Köyliö – 20. huhtikuuta 1940 Köyliö) oli suomalainen yleisurheilija, joka edusti Rauman Urheilijoita ja Helsingin Kisa-Veikkoja.[1]
Köyliössä syntynyt Linturi suoritti ylioppilastutkinnon Rauman lyseossa vuonna 1910 ja opiskeli sen jälkeen suomen kieltä sekä kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Kustannus Oy Otavan ja Suomen Pankin palveluksessa, mutta teki varsinaisen elämäntyönsä opettajana suoritettuaan sitä varten myös kasvatustieteen tutkinnon. Opettajana Linturi toimi Kokemäen yhteiskoulussa 1924–1930 ja sen jälkeen Turun suomalaisessa yhteiskoulussa kuolemaansa saakka.[1]
Yleisurheilijana Linturi harrasti kymmenottelua sekä eri hyppylajeja. Hän kuului Tukholman vuoden 1912 olympialaisten valmennettaviin, mutta ei kuitenkaan lopulta osallistunut kisoihin liian rankan harjoitusohjelman aiheuttaman uupumuksen vuoksi. Linturi saavutti korkeushypyssä kolme, ja vauhdittomassa pituushypyssä yhden Suomen mestaruuden vuosina 1912–1917. Vuonna 1917 hän hyppäsi vauhdittoman pituuden suomenennätyksen 321.[1]
Oiva Linturin veljiä olivat muun muassa sisäministeri Arvo Linturi, taidemaalari Into Linturi sekä SM-tason yleisurheilijana tunnettu Ilmo Linturi.[2] Hän on myös kirjailija Jenni Linturin isoisoisä.[1]