Painotettu vaalitapa

Nykyään Painotettu vaalitapa on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Painotettu vaalitapa:stä on tullut yhä useammin keskustelunaihe eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Sen vaikutus ja laajuus kattavat laajan kirjon jokapäiväisen elämän näkökohtia, joten se on jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aihe. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Painotettu vaalitapa:een, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta tänään ja sen ennustetta tulevaisuudessa.

Painotettu vaalitapalipuke, jossa ehdokkaat on asetettu mieluisuusjärjestykseen

Painotettu vaalitapa on vaalitapa, jossa äänestäjä antaa ehdokkaille järjestysnumerot ykkösestä alkaen. Ääntenlaskussa otetaan sitten menetelmästä riippuen eri tavoin huomioon kunkin äänestäjän määrittelemä suosikkijärjestys.[1]

Painotetun vaalitavan ansiosta äänestäjä pystyy vaikuttamaan vaalin tulokseen silloinkin, kun hänen ykkössuosikillaan ei ole läpimenomahdollisuuksia. Kakkos- ja kolmosäänten saamiseksi ehdokkaat saattavat joutua miellyttämään myös muita kuin varsinaisia kannattajiaan, mikä saattaa johtaa keskilinjan kompromissipoliitikkojen menestyksen paranemiseen. Painotettu vaalitapa myös vaatii äänestäjältä suhteellisen paljon tietämystä.[2]

Yleisimpiä painotettuja vaalitapoja ovat:

  • Siirtoäänivaalitapa enemmistövaalissa: Vähiten ensimmäiseksi äänestetty ehdokas pudotetaan. Sitä äänestäneiden lipuissa toinen ääni siirretään ensimmäiseksi.
  • Siirtoäänivaalitapa suhteellisessa vaalissa: Äänestäjät laittavat ehdokkaat järjestykseen, ja läpi menneet lasketaan vaihe vaiheelta niin että yli menneet äänet siirtyvät seuraavalle laskentakierrokselle[3]
  • Borda-laskenta: Ensimmäinen äänestetty saa lipusta yhtä monta pistettä kuin on ehdokkaita, toinen yhden vähemmän ja niin edespäin aina viimeiseen, joka saa vain yhden pisteen.
  • Condorcet'n menetelmä: Valitaan se ehdokas, joka ehdokkaita yksittäin toisiinsa verrattaessa saisi enemmistön äänistä.

Lähteet

  1. The Alternative Vote (AV) ACE: The Electoral Knowledge Network. Viitattu 14.4.2014.
  2. The Alternative Vote (AV): Advantages and Disadvantages of AV ACE: The Electoral Knowledge Network. Viitattu 14.4.2014.
  3. Mikko Mattila: Vaalit ja vaalijärjestelmät (Valtio-opin johdantokurssi) 2010. Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 14.4.2014.